Pääverbin kieltomuotona on verbin vartalo. Indikatiivin preesensissä vartalo on suoran astevaihtelun alaisissa verbeissä heikko ja käänteisen astevaihtelun alaisissa vahva (a) (pääverbin kieltomuoto on sama vartalo, joka edeltää indikatiivin 1. ja 2. persoonan päätteitä: kerro-n, hyppää-t). Konditionaalissa ja potentiaalissa kieltomuotona on verbin kyseinen taivutusvartalo (b). Indikatiivin ja potentiaalin preesensissä kieltomuoto aiheuttaa rajageminaation (» § 34).
Aktiivin imperatiivissa pääverbillä on kaksi eri muotoa. Yksikön 2. persoonassa esiintyy sama rajageminaatiollinen muoto kuin indikatiivin preesensin kieltomuodoissa (c), muissa persoonissa se on kO-tunnuksinen (d) (» § 118).
Passiivin indikatiivin preesensissä pääverbin kieltomuoto päättyy passiivin tunnukseen (e), muissa moduksissa moduksen tunnukseen (f). Indikatiivin ja potentiaalin preesensissä muoto aiheuttaa rajageminaation, imperatiivissakin joskus.
Imperfektissä kielteisen liittomuodon pääverbinä on NUT-partisiippi, joka aktiivin indikatiivissa kongruoi luvussa subjektin kanssa (samoin kuin liittotempuksissa: olen kertonut : olemme kertoneet).
Kielteisissä liittotempuksissa on kaksi apuverbiä: kieltoverbi ja kieltomuotoinen olla. Olla-verbi on kiellon ja kyseisen tempuksen edellyttämässä muodossa:
Passiivin kielteisissä menneen ajan muodoissa passiivin tunnus sisältyy usein paitsi pääverbiin myös olla-verbiin: ei olla kerrottu, ei oltu kerrottu, ei oltais(i) kerrottu (» § 1292 – 1293).
Copyright © Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.
Nominien vartalot ja taivutustyypit
§ 64 Nominien yksi- ja kaksivartaloisista taivutustyypeistä
§ 65 Yksivartaloiset vokaaliloppuiset nominit
§ 66 Kaksivartaloiset nominit: vokaalivartalossa lyhyt vokaali
§ 67 Yksivartaloiset nominit: vokaalivartalossa pitkä vokaaliaines
§ 68 Kaksivartaloiset nominit: vokaalivartalossa pitkä vokaaliaines
Verbien vartalot ja taivutustyypit
§ 71 Verbien yksi- ja kaksivartaloisista taivutustyypeistä
§ 72 Taivutustyypit ja kertoa-tyypin verbien taivutus
§ 73 Saada-tyypin verbien taivutus
§ 74 Tulla- ja nousta-tyyppisten verbien taivutus
§ 75 VtA-loppuisten verbien taivutus: hypätä, häiritä, kyetä
Päätteiltään vaihtelemattomat sijat
§ 84 Monikon genetiivin -en: koirien, talojen, lupauksien
Monitavuisten sanojen monikon genetiivi ja partitiivi
Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat
§ 174 Yleistä substantiivijohdosten tyypeistä
Ominaisuudennimet: kuum-uus, velje-ys
§ 175 Ominaisuus käsitteenä: UUs-sanojen ominaisuuksia
§ 176 Muita UUs-sanojen merkityksiä: heikkous, teollisuus
§ 177 Pitkä vs. lyhyt U: korkeus ja ohuus
§ 178 Mitä U:n edellä: kauneus, alttius, lapsuus, katoavaisuus
Paikkaa ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja
Yksilöä ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja
§ 189 Yksilöä ilmaisevat monentyyppiset johdokset
Muita substantiivien johdostyyppejä ja muotteja
harja-s, neljänne-s, kylj-ys, kerr-os
Affektisia johdostyyppejä ja muotteja
§ 206 Mitä affektisuudella tarkoitetaan sananmuodostuksessa?
pal-ikka, mets-ikkö, lituska, rotisko
Verbikantaiset substantiivijohdokset
Teonnimet ja teon tuloksen nimet
§ 232 Us-sanojen keskeiset tyypit: lakkautus, rynnistys
§ 233 Tyyppi avata : avaus: muodostuksen ja käytön rajoituksia
§ 260 Yleistä adjektiivien johtamisesta
§ 261 Laaja johdostyyppi ja sen alatyypit
§ 262 nen-sanojen sanaluokka ja suhde kantasanaan
lika-inen, teräks-inen, autta-vainen
§ 264 Merkityksenä yleensä kuuluvuus, kantana substantiivi
§ 265 Lisää nen-adjektiivien merkityssuhteista
§ 266 Partisiippiin perustuvat vAinen-sanat
Vierasperäiset: aktiivinen, konventionaalinen
Täydennyksen tai määriteosan saavat: näköinen, paksuinen
§ 269 Epäitsenäisten nen-sanojen tyyppejä
§ 270 Vasaran muotoinen ja muut suhteutusadjektiivien tyypit
§ 284 Pienempiä kuuluvuutta ilmaisevien johdosten tyyppejä
Karitiivijohdokset: hyödy-tön, pala-maton
Muita adjektiivien johdostyyppejä ja muotteja
Järjestysluvut: viide-s, neljä-s-kymmene-s
Partisiipit: otta-va, ote-ttava, otta-nut, ote-ttu, otta-ma(ton)
Komparaatiojohdokset: iso-mpi, iso-in, iso-mm-in, yl-impä-nä
Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta
Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit
Post- ja prepositiot eli adpositiot
Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit
Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina
Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet
Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet
Edellinen pykälä