Moduksia eli modaalista merkitystä ilmaisevia taivutusluokkia ovat indikatiivi, konditionaali (» § 116), potentiaali (» § 117) ja imperatiivi (» § 118). Ne esiintyvät vain finiittisissä verbinmuodoissa. Indikatiivi on tunnukseton modus. Muiden modusten tunnukset liittyvät verbin vartaloon (puhu-isi-n, anta-ne-mme, tul-kaa), kieltomuodoissa pääverbin vartaloon (en puhu-isi), passiivissa passiivivartaloon (kerrotta-isi-in, ei kerrotta-ne, kerrotta-koon) ja liittotempuksissa olla-apuverbin vartaloon (ol-isi-n puhunut, lie-ne-t tullut, et ol-isi antanut). Kielteisessä imperatiivissa modus ilmenee sekä kieltoverbin että pääverbin muodosta (» asetelma 60).
| Modus | Tunnus | Preesens | |
| Myönteinen | Kielteinen | ||
| Indikatiivi | – | kerro-n | en kerrox |
| Konditionaali | isi | kerto-isi-n | en kerto-isi |
| Potentiaali | ne, le, se, re | kerto-ne-n | en kerto-nex |
| Imperatiivi | –
kAA, kO |
kerrox
kerto-kaa kerto-ko-on |
älä kerrox
äl-kää kerto-ko(x) äl-kö-ön kerto-ko(x) |
Kieltoverbillä ja olla-verbillä on modustaivutuksessa suppleetiota. Kieltoverbillä on erityinen vartalo imperatiivissa, äl(ä)-: älä, äl-kö-ön, äl-kää-mme, äl-kää, äl-kö-öt. Kieltoverbiin ei liity muiden modusten kuin imperatiivin tunnuksia. Olla-verbin aktiivin potentiaalimuodot perustuvat vartaloon lie(ne)-: lienevät täällä, ette liene kuulleet.
Huom. 1. Sanat lie ja lienee esiintyvät myös partikkeleina: Täällä Suomessa tuommonen katti on kuin mikä lie vieras esine, – – (k); Tämä lienee vaatisi uusia menetelmiä (A) (» § 1605). Muotoa lienisi esiintyy satunnaisesti: Koodista tulisi loputtoman pitkä ja etenkin ulkopuolisen lienisi hankala lukea sitä (E).
Huom. 2. Sellaisia merkitykseltään imperatiivia vastaavia Os-loppuisia muotoja kuin Kuullos pyhä vala, Ollos huoleton on kutsuttu optatiiveiksi (» § 1659 huom.).
Copyright © Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.
Nominien vartalot ja taivutustyypit
§ 64 Nominien yksi- ja kaksivartaloisista taivutustyypeistä
§ 65 Yksivartaloiset vokaaliloppuiset nominit
§ 66 Kaksivartaloiset nominit: vokaalivartalossa lyhyt vokaali
§ 67 Yksivartaloiset nominit: vokaalivartalossa pitkä vokaaliaines
§ 68 Kaksivartaloiset nominit: vokaalivartalossa pitkä vokaaliaines
Verbien vartalot ja taivutustyypit
§ 71 Verbien yksi- ja kaksivartaloisista taivutustyypeistä
§ 72 Taivutustyypit ja kertoa-tyypin verbien taivutus
§ 73 Saada-tyypin verbien taivutus
§ 74 Tulla- ja nousta-tyyppisten verbien taivutus
§ 75 VtA-loppuisten verbien taivutus: hypätä, häiritä, kyetä
Päätteiltään vaihtelemattomat sijat
§ 84 Monikon genetiivin -en: koirien, talojen, lupauksien
Monitavuisten sanojen monikon genetiivi ja partitiivi
Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat
§ 174 Yleistä substantiivijohdosten tyypeistä
Ominaisuudennimet: kuum-uus, velje-ys
§ 175 Ominaisuus käsitteenä: UUs-sanojen ominaisuuksia
§ 176 Muita UUs-sanojen merkityksiä: heikkous, teollisuus
§ 177 Pitkä vs. lyhyt U: korkeus ja ohuus
§ 178 Mitä U:n edellä: kauneus, alttius, lapsuus, katoavaisuus
Paikkaa ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja
Yksilöä ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja
§ 189 Yksilöä ilmaisevat monentyyppiset johdokset
Muita substantiivien johdostyyppejä ja muotteja
harja-s, neljänne-s, kylj-ys, kerr-os
Affektisia johdostyyppejä ja muotteja
§ 206 Mitä affektisuudella tarkoitetaan sananmuodostuksessa?
pal-ikka, mets-ikkö, lituska, rotisko
Verbikantaiset substantiivijohdokset
Teonnimet ja teon tuloksen nimet
§ 232 Us-sanojen keskeiset tyypit: lakkautus, rynnistys
§ 233 Tyyppi avata : avaus: muodostuksen ja käytön rajoituksia
§ 260 Yleistä adjektiivien johtamisesta
§ 261 Laaja johdostyyppi ja sen alatyypit
§ 262 nen-sanojen sanaluokka ja suhde kantasanaan
lika-inen, teräks-inen, autta-vainen
§ 264 Merkityksenä yleensä kuuluvuus, kantana substantiivi
§ 265 Lisää nen-adjektiivien merkityssuhteista
§ 266 Partisiippiin perustuvat vAinen-sanat
Vierasperäiset: aktiivinen, konventionaalinen
Täydennyksen tai määriteosan saavat: näköinen, paksuinen
§ 269 Epäitsenäisten nen-sanojen tyyppejä
§ 270 Vasaran muotoinen ja muut suhteutusadjektiivien tyypit
§ 284 Pienempiä kuuluvuutta ilmaisevien johdosten tyyppejä
Karitiivijohdokset: hyödy-tön, pala-maton
Muita adjektiivien johdostyyppejä ja muotteja
Järjestysluvut: viide-s, neljä-s-kymmene-s
Partisiipit: otta-va, ote-ttava, otta-nut, ote-ttu, otta-ma(ton)
Komparaatiojohdokset: iso-mpi, iso-in, iso-mm-in, yl-impä-nä
Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta
Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit
Post- ja prepositiot eli adpositiot
Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit
Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina
Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet
Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet
Edellinen pykälä