Moduksia eli modaalista merkitystä ilmaisevia taivutusluokkia ovat indikatiivi, konditionaali (» § 116), potentiaali (» § 117) ja imperatiivi (» § 118). Ne esiintyvät vain finiittisissä verbinmuodoissa. Indikatiivi on tunnukseton modus. Muiden modusten tunnukset liittyvät verbin vartaloon (puhu-isi-n, anta-ne-mme, tul-kaa), kieltomuodoissa pääverbin vartaloon (en puhu-isi), passiivissa passiivivartaloon (kerrotta-isi-in, ei kerrotta-ne, kerrotta-koon) ja liittotempuksissa olla-apuverbin vartaloon (ol-isi-n puhunut, lie-ne-t tullut, et ol-isi antanut). Kielteisessä imperatiivissa modus ilmenee sekä kieltoverbin että pääverbin muodosta (» asetelma 60).
| Modus | Tunnus | Preesens | |
| Myönteinen | Kielteinen | ||
| Indikatiivi | – | kerro-n | en kerrox |
| Konditionaali | isi | kerto-isi-n | en kerto-isi |
| Potentiaali | ne, le, se, re | kerto-ne-n | en kerto-nex |
| Imperatiivi | –
kAA, kO |
kerrox
kerto-kaa kerto-ko-on |
älä kerrox
äl-kää kerto-ko(x) äl-kö-ön kerto-ko(x) |
Kieltoverbillä ja olla-verbillä on modustaivutuksessa suppleetiota. Kieltoverbillä on erityinen vartalo imperatiivissa, äl(ä)-: älä, äl-kö-ön, äl-kää-mme, äl-kää, äl-kö-öt. Kieltoverbiin ei liity muiden modusten kuin imperatiivin tunnuksia. Olla-verbin aktiivin potentiaalimuodot perustuvat vartaloon lie(ne)-: lienevät täällä, ette liene kuulleet.
Huom. 1. Sanat lie ja lienee esiintyvät myös partikkeleina: Täällä Suomessa tuommonen katti on kuin mikä lie vieras esine, – – (k); Tämä lienee vaatisi uusia menetelmiä (A) (» § 1605). Muotoa lienisi esiintyy satunnaisesti: Koodista tulisi loputtoman pitkä ja etenkin ulkopuolisen lienisi hankala lukea sitä (E).
Huom. 2. Sellaisia merkitykseltään imperatiivia vastaavia Os-loppuisia muotoja kuin Kuullos pyhä vala, Ollos huoleton on kutsuttu optatiiveiksi (» § 1659 huom.).
Copyright © Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.
Nominien vartalot ja taivutustyypit
§ 64 Nominien yksi- ja kaksivartaloisista taivutustyypeistä
§ 65 Yksivartaloiset vokaaliloppuiset nominit
§ 66 Kaksivartaloiset nominit: vokaalivartalossa lyhyt vokaali
§ 67 Yksivartaloiset nominit: vokaalivartalossa pitkä vokaaliaines
§ 68 Kaksivartaloiset nominit: vokaalivartalossa pitkä vokaaliaines
Verbien vartalot ja taivutustyypit
§ 71 Verbien yksi- ja kaksivartaloisista taivutustyypeistä
§ 72 Taivutustyypit ja kertoa-tyypin verbien taivutus
§ 73 Saada-tyypin verbien taivutus
§ 74 Tulla- ja nousta-tyyppisten verbien taivutus
§ 75 VtA-loppuisten verbien taivutus: hypätä, häiritä, kyetä
Päätteiltään vaihtelemattomat sijat
§ 84 Monikon genetiivin -en: koirien, talojen, lupauksien
Monitavuisten sanojen monikon genetiivi ja partitiivi
Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat
Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta
Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit
Post- ja prepositiot eli adpositiot
Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit
Perussubjekti, e-subjekti ja genetiivisubjekti
Partitiivi ja nominatiivi subjektissa
Subjektin sija ja kvantitatiivinen määräisyys
Genetiivi ja muut subjektin sijat nesessiivirakenteessa
Transitiivisuus ja objektin semantiikka
Partitiivi- ja totaaliobjektin oppositio
§ 930 Yleiskatsaus: milloin partitiivi, milloin muu sija
Nominatiivi, genetiivi ja akkusatiivi totaaliobjektin sijana
Hallitsevan lauseen vaikutus infinitiivin objektin sijaan
Infiniittisen rakenteen objektin sijan itsenäinen määräytyminen
Subjektin laadusta riippuva predikatiivin sija
§ 946 Yleiskatsaus nominatiivin ja partitiivin valintaan
Ekvatiivilause ja jäännöksetön predikatiivi
Muodoltaan vaihtelematon predikatiivi
Partitiivi pronominipredikatiivin sijana
Subjektiton ja asiaintilaa luonnehtiva predikatiivi
Adverbiaalien morfologisia ja syntaktisia ominaisuuksia
Adverbiaali täydennyksenä ja määritteenä
§ 961 Valenssin tai lausetyypin mukaiset adverbiaalit
Lauseessa useampi saman merkitysryhmän adverbiaali
Suhdesääntö ja adverbiaalin tulkinta
§ 966 Suuntaisen adverbiaalin tulkinta: Se meni ~ panin sen ulos
§ 967 Olopaikan adverbaalin tulkinta: Kannan mehua lasissa pihalla
Objektinsijainen määrän adverbiaali eli osma
Essiivisijainen predikatiiviadverbiaali
§ 975 Subjektia luonnehtimassa: istua väsyneenä, toimia sijaisena
§ 976 Abstrakti: Ongelmana on..., Laajemmin tarkasteltuna se...
Adverbiaalien merkitystehtäviä
§ 988 Merkitykset tapa, keino, väline, määrä
Tekijän ilmaiseminen adverbiaalilla
Syy- ja ehtosuhteen adverbiaalit
Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina
Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet
Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet
Edellinen pykälä