Hakuohje 
SISÄLLYS > SANAT > Taivutus > Taivutustyypit > Yleistä > § 63 Mitä taivutustyypit ovat?

§ 63 Mitä taivutustyypit ovat?

Taivutustyypeillä tarkoitetaan yhdenmukaisesti taipuvien sanojen muodostamia ryhmiä, abstraktimmin niiden taivutusmalleja. Osa tyypeistä on produktiivisia: ne tarjoavat taivutusmallin myös uusille sanoille. Taivutustyyppien erottamiseen vaikuttavia tekijöitä ovat seuraavat:

  • sanan vartalotyyppi (vokaalivartalon loppu, mahdollinen konsonanttivartalo, vartalon tavuluku)
  • taivutusmuodoissa esiintyvä vartalonvaihtelu (esim. rikos : rikokse- vrt. varas : varkaa-)
  • päätevariantit (esim. -hVn vrt. -seen).

Nominien taivutustyyppejä (» § 6468) on enemmän kuin verbien (» § 7175). Useisiin nominien taivutustyyppeihin kuuluu vain yhdenlaisia johdoksia, esim. (U)Us-johdokset (tyyppisanana uutuus), in : ime-johdokset (avain), järjestysluvut (neljäs) sekä sanan tuote kaltaiset ex-nominit.

Taivutustyyppi esitetään tyyppi- tai mallisanan avulla, josta luetellaan vartalo- ja päätevaihtelun sisältävät keskeiset taivutusmuodot eli ns. teemamuodot. Nominintaivutuksessa nämä ovat yleensä yksiköstä nominatiivi, genetiivi, partitiivi ja illatiivi ja monikosta genetiivi, partitiivi ja illatiivi. Verbien muotoina esitetään tavallisesti A-infinitiivin perusmuoto, indikatiivin preesensin yksikön 1. persoona, imperfektin ja konditionaalin yksikön 3. persoona, imperatiivin monikon 2. persoona, aktiivin NUT-partisiippi sekä passiivin indikatiivin imperfekti:

 
nainen, naisen, naista, naiseen, naisten ~ naisien, naisia, naisiin
tulla, tulen, tuli, tulisi, tulkaa, tullut, tultiin

Huom. Suomen kielen perussanakirjassa on 49 nominien ja 27 verbien taivutustyyppiä, joista osa sisältää vain yhden tai muutaman sanan. Kaikki poikkeukset, mm. kieltoverbi ja persoonapronominit, eivät sisälly taivutustyyppeihin.

Kirjallisuudessa nominien taivutuksesta käytetään myös nimitystä deklinaatio ja verbien taivutuksesta nimitystä konjugaatio.

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

Fonologia ja morfofonologia

Taivutus

Yleistä

Taivutustyypit

Nominintaivutus

Yleistä

Luku

Sija

Possessiivisuffiksit

Nominien taivutusparadigmat

Verbintaivutus

Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat

Sanarakenne ja sananmuodostus

Nominijohdokset

Yleistä

Substantiivijohdokset

§ 174 Yleistä substantiivijohdosten tyypeistä

Ominaisuudennimet: kuum-uus, velje-ys

Kollektiivijohdokset

Paikkaa ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja

Yksilöä ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja

Muita substantiivien johdostyyppejä ja muotteja

Affektisia johdostyyppejä ja muotteja

Slangin ja epämuodollisen kielen johdostyyppejä ja muotteja

Verbikantaiset substantiivijohdokset

Yleistä

Teonnimet ja teon tuloksen nimet

Muodostus

Teonnimistä

Teon tuloksen nimistä

teke-minen

ajel-u, vetäis-y, hak-u

kaat-o, työnt-ö

ava-us, opet-us

hakk-uu, korj-uu

lyö-nti, parturoi-nti

juhli-nta, hyväksy-ntä

johda-nto, toimi-nto

kohi-na, rääky-nä

sekoit-e, kolk-e, jää-nne

kiinty-mys, suostu-mus

löyd-ös, suomenn-os

kerrostu-ma, hahmotel-ma

Muita tyyppejä

Verbivastineelliset teonnimet

Tekijännimet

Välineennimet

Tekopaikan ja tekotilaisuuden nimet

Adjektiivijohdokset

§ 260 Yleistä adjektiivien johtamisesta

(i)nen-johdokset

§ 261 Laaja johdostyyppi ja sen alatyypit

§ 262 nen-sanojen sanaluokka ja suhde kantasanaan

Morfofonologiaa

lika-inen, teräks-inen, autta-vainen

jala-llinen, tilasto-llinen

poika-mainen, vaisto-mainen

reun-immainen, sis-immäinen

halki-nainen, ulko-nainen

ajo-ittainen, rinna-kkainen

Muut possessiivijohdokset

Karitiivijohdokset: hyödy-tön, pala-maton

Moderatiivijohdokset

Muita adjektiivien johdostyyppejä ja muotteja

Komparaatiojohdokset: iso-mpi, iso-in, iso-mm-in, yl-impä-nä

Verbijohdokset

Adverbijohdokset ja muut päätteelliset adverbit

Yhdyssanat

RAKENNE

ILMIÖT

Sulje kaikki tasot