Demonstratiivipronomineilla viitataan puhetilanteessa havaittaviin ja puhetilanteessa tai tekstissä mainittuihin tarkoitteisiin. Pronomini tämä ilmaisee tarkoitteen kuuluvan puhujan, pronomini se puhuteltavan huomiopiiriin; pronominilla tuo kiinnitetään huomio kummankin huomiopiirin ulkopuolella olevaan tarkoitteeseen (tarkemmin » § 722). Pronomineilla on siis läheinen suhde puhujan ja puhuteltavan rooleihin. Demonstratiivipronominien yksikkö ja monikko edustavat eri sanavartaloita (» § 101).
Yksikkö | tämä | tuo | se |
Monikko | nämä | nuo | ne |
Demonstratiivipronomineja käytetään sekä itsenäisinä NP:inä että substantiivia määrittävinä, puheessa usein artikkelimaisina tarkenteina (» § 1413 – 1418).
Itsenäinen | Kongruoiva määrite (tarkenne) |
Kato tätä. | Kato tätä kaalia. |
Tuosta saisi hyvän keiton. | Tuosta kaalista saisi hyvän keiton. |
Se on liian iso. | Se kaali on liian iso. |
Demonstratiivipronominin tarkoitteena voi olla yhtä lailla ihminen kuin muukin olio. Tarkenteina demonstratiivipronominit esiintyvät yleiskielenkin ihmistarkoitteisissa NP:issä (a). Useimmissa puhutun kielen varianteissa pronominia se käytetään neutraalisti ihmisistä (» § 717). Tämä ja tuo voivat viitata puhetilanteessa läsnä olevaan (b) (» § 1426) ja tämä tekstissä juuri mainittuun henkilöön (c) (» § 1432). Lisäksi se viittaa norminmukaisessa yleiskielessäkin ihmiseen, kun siihen liittyy rajoittava relatiivilause (d).
Omanlaisensa demonstratiivipronominityypin muodostaa referoitaessa käytettävä rinnasteinen tyyppi se ja se, tämä ja tämä (» § 1471). Näillä korvataan referoinnin kannalta epäolennaisiksi katsottuja yksityiskohtia:
Huom. Demonstratiivipronominien variantteja puhutussa kielessä ovat eteläisen ja keskisen Suomen tää/nää ja lounais- ja hämäläismurteinen toi/noi. Ne ovat myös jossakin määrin yleistyviä (Mielikäinen 1991: 26–31).
Copyright © Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.
Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat
§ 174 Yleistä substantiivijohdosten tyypeistä
Ominaisuudennimet: kuum-uus, velje-ys
§ 175 Ominaisuus käsitteenä: UUs-sanojen ominaisuuksia
§ 176 Muita UUs-sanojen merkityksiä: heikkous, teollisuus
§ 177 Pitkä vs. lyhyt U: korkeus ja ohuus
§ 178 Mitä U:n edellä: kauneus, alttius, lapsuus, katoavaisuus
Paikkaa ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja
Yksilöä ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja
§ 189 Yksilöä ilmaisevat monentyyppiset johdokset
Muita substantiivien johdostyyppejä ja muotteja
harja-s, neljänne-s, kylj-ys, kerr-os
Affektisia johdostyyppejä ja muotteja
§ 206 Mitä affektisuudella tarkoitetaan sananmuodostuksessa?
pal-ikka, mets-ikkö, lituska, rotisko
Verbikantaiset substantiivijohdokset
Teonnimet ja teon tuloksen nimet
§ 232 Us-sanojen keskeiset tyypit: lakkautus, rynnistys
§ 233 Tyyppi avata : avaus: muodostuksen ja käytön rajoituksia
§ 260 Yleistä adjektiivien johtamisesta
§ 261 Laaja johdostyyppi ja sen alatyypit
§ 262 nen-sanojen sanaluokka ja suhde kantasanaan
lika-inen, teräks-inen, autta-vainen
§ 264 Merkityksenä yleensä kuuluvuus, kantana substantiivi
§ 265 Lisää nen-adjektiivien merkityssuhteista
§ 266 Partisiippiin perustuvat vAinen-sanat
Vierasperäiset: aktiivinen, konventionaalinen
Täydennyksen tai määriteosan saavat: näköinen, paksuinen
§ 269 Epäitsenäisten nen-sanojen tyyppejä
§ 270 Vasaran muotoinen ja muut suhteutusadjektiivien tyypit
§ 284 Pienempiä kuuluvuutta ilmaisevien johdosten tyyppejä
Karitiivijohdokset: hyödy-tön, pala-maton
Muita adjektiivien johdostyyppejä ja muotteja
Järjestysluvut: viide-s, neljä-s-kymmene-s
Partisiipit: otta-va, ote-ttava, otta-nut, ote-ttu, otta-ma(ton)
Komparaatiojohdokset: iso-mpi, iso-in, iso-mm-in, yl-impä-nä
Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta
Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit
Post- ja prepositiot eli adpositiot
§ 720 Tämä, tuo, se, nämä, nuo, ne
§ 721 Proadverbit ja -adjektiivit: täällä, sellainen
Deiktinen kolmijako tämä, tuo, se
Demonstratiivipronominien määritteet
Refleksiivi- ja resiprookkipronominit
Pronominin valinta: joka, kuka ja mikä
§ 736 Korrelaatin yksilöinti ja muita vaihtelun tekijöitä
§ 737 Itsenäisessä ja lauseeseen liittyvässä relatiivilauseessa
Kvanttoripronominien nimityksistä
Kvanttoripronominien vaikutusala
Kvanttoripronominien syntaksia
Indefiniittiset kvanttoripronominit
Universaaliset kvanttoripronominit
Distributiiviset kvanttoripronominit jokainen, joka, (itse) kukin
Kieltohakuiset kvanttoripronominit
Samantekevyyden kvanttoripronominit
Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit
Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina
Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet
Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet