Hakuohje 
SISÄLLYS > RAKENNE > Pronominit ja muut pro-sanat > Demonstratiivipronominit > § 720 Tämä, tuo, se, nämä, nuo, ne

§ 720 Tämä, tuo, se, nämä, nuo, ne

Demonstratiivipronomineilla viitataan puhetilanteessa havaittaviin ja puhetilanteessa tai tekstissä mainittuihin tarkoitteisiin. Pronomini tämä ilmaisee tarkoitteen kuuluvan puhujan, pronomini se puhuteltavan huomiopiiriin; pronominilla tuo kiinnitetään huomio kummankin huomiopiirin ulkopuolella olevaan tarkoitteeseen (tarkemmin » § 722). Pronomineilla on siis läheinen suhde puhujan ja puhuteltavan rooleihin. Demonstratiivipronominien yksikkö ja monikko edustavat eri sanavartaloita (» § 101).

 
Yksikkö tämä tuo se
Monikko nämä nuo ne

Demonstratiivipronomineja käytetään sekä itsenäisinä NP:inä että substantiivia määrittävinä, puheessa usein artikkelimaisina tarkenteina (» § 14131418).

 
Itsenäinen Kongruoiva määrite (tarkenne)
Kato tätä. Kato tätä kaalia.
Tuosta saisi hyvän keiton. Tuosta kaalista saisi hyvän keiton.
Se on liian iso. Se kaali on liian iso.

Demonstratiivipronominin tarkoitteena voi olla yhtä lailla ihminen kuin muukin olio. Tarkenteina demonstratiivipronominit esiintyvät yleiskielenkin ihmistarkoitteisissa NP:issä (a). Useimmissa puhutun kielen varianteissa pronominia se käytetään neutraalisti ihmisistä (» § 717). Tämä ja tuo voivat viitata puhetilanteessa läsnä olevaan (b) (» § 1426) ja tämä tekstissä juuri mainittuun henkilöön (c) (» § 1432). Lisäksi se viittaa norminmukaisessa yleiskielessäkin ihmiseen, kun siihen liittyy rajoittava relatiivilause (d).

(a)
se mies | tämä tunnettu suomalainen rauhanpuolustaja
(b)
Toi ihmettelee välillä että m- nukun selkä häneem päin (P; Seppänen 1998: 11)
(c)
Ritari polvistui neidon eteen ja pyysi tämän isältä lupaa viedä neito Roomaan, jossa hänestä tulisi keisarin puoliso. (k)
(d)
Uutisessa kerrottiin, että päivä- ja kuntoutusrahaa maksetaan vain niille, jotka ansaitsevat vähintään 5 000 markkaa kuukaudessa. (l)

Omanlaisensa demonstratiivipronominityypin muodostaa referoitaessa käytettävä rinnasteinen tyyppi se ja se, tämä ja tämä (» § 1471). Näillä korvataan referoinnin kannalta epäolennaisiksi katsottuja yksityiskohtia:

(e)
Se huutaa kuinka molen rikkonu sitä ja sitä vasthaan ja suututtannu papin ja kaikki. (k)

Huom. Demonstratiivipronominien variantteja puhutussa kielessä ovat eteläisen ja keskisen Suomen tää/nää ja lounais- ja hämäläismurteinen toi/noi. Ne ovat myös jossakin määrin yleistyviä (Mielikäinen 1991: 26–31).

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

Fonologia ja morfofonologia

Taivutus

Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat

Sanarakenne ja sananmuodostus

Nominijohdokset

Yleistä

Substantiivijohdokset

§ 174 Yleistä substantiivijohdosten tyypeistä

Ominaisuudennimet: kuum-uus, velje-ys

Kollektiivijohdokset

Paikkaa ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja

Yksilöä ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja

Muita substantiivien johdostyyppejä ja muotteja

Affektisia johdostyyppejä ja muotteja

Slangin ja epämuodollisen kielen johdostyyppejä ja muotteja

Verbikantaiset substantiivijohdokset

Yleistä

Teonnimet ja teon tuloksen nimet

Muodostus

Teonnimistä

Teon tuloksen nimistä

teke-minen

ajel-u, vetäis-y, hak-u

kaat-o, työnt-ö

ava-us, opet-us

hakk-uu, korj-uu

lyö-nti, parturoi-nti

juhli-nta, hyväksy-ntä

johda-nto, toimi-nto

kohi-na, rääky-nä

sekoit-e, kolk-e, jää-nne

kiinty-mys, suostu-mus

löyd-ös, suomenn-os

kerrostu-ma, hahmotel-ma

Muita tyyppejä

Verbivastineelliset teonnimet

Tekijännimet

Välineennimet

Tekopaikan ja tekotilaisuuden nimet

Adjektiivijohdokset

§ 260 Yleistä adjektiivien johtamisesta

(i)nen-johdokset

§ 261 Laaja johdostyyppi ja sen alatyypit

§ 262 nen-sanojen sanaluokka ja suhde kantasanaan

Morfofonologiaa

lika-inen, teräks-inen, autta-vainen

jala-llinen, tilasto-llinen

poika-mainen, vaisto-mainen

reun-immainen, sis-immäinen

halki-nainen, ulko-nainen

ajo-ittainen, rinna-kkainen

Muut possessiivijohdokset

Karitiivijohdokset: hyödy-tön, pala-maton

Moderatiivijohdokset

Muita adjektiivien johdostyyppejä ja muotteja

Komparaatiojohdokset: iso-mpi, iso-in, iso-mm-in, yl-impä-nä

Verbijohdokset

Adverbijohdokset ja muut päätteelliset adverbit

Yhdyssanat

RAKENNE

Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta

Verbit

Infinitiivit ja partisiipit

Substantiivit

Adjektiivit

Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit

Adverbit

Post- ja prepositiot eli adpositiot

Pronominit ja muut pro-sanat

Yleistä

Persoonapronominit

Demonstratiivipronominit

Refleksiivi- ja resiprookkipronominit

Interrogatiivipronominit

Relatiivipronominit

Kvanttoripronominit

Yleistä

Kvanttoripronominien nimityksistä

Kvanttoripronominien vaikutusala

Kvanttoripronominien syntaksia

Indefiniittiset kvanttoripronominit

Universaaliset kvanttoripronominit

Kieltohakuiset kvanttoripronominit

Samantekevyyden kvanttoripronominit

Kuka, mikä ja kumpi kvanttoripronomineina

Lukumäärän kvanttoripronominit

Pronominien rajankäyntiä

Numeraalit

Partikkelit

Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit

Nominaaliset lauseenjäsenet

Lausuma ja vuoro

Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina

Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet

Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet

Lause täydennyksenä ja lausekkeen osana

Ellipsi

Vieruspari ja sekvenssi

ILMIÖT

Sulje kaikki tasot