Hakuohje 
SISÄLLYS > SANAT > Taivutus > Nominintaivutus > Sija > Partitiivi > Yksikkö > § 88 Vokaaliyhtymän jälkeen: tärkeää ~ tärkeätä ~ tärkeetä

§ 88 Vokaaliyhtymän jälkeen: tärkeää ~ tärkeätä ~ tärkeetä

Vokaaliyhtymään ‑eA päättyvien adjektiivien partitiivin päätteenä on joko ‑A tai ‑tA, joista ‑A on yleiskielessä tavallisempi.

 
– – nyt on tärkeää satsata luovuuteen. (l) | Koko kansakunnalle on tärkeätä, että menoja leikataan, – –. (l) | Uuden identiteetin rakentaminen on varmasti vaikeaa – –. (l) | Vanhojen dna-näytteiden käsittely on äärimmäisen vaikeata, – –. (l)

eA-loppuisilla substantiiveilla pääte ‑A on kutakuinkin yksinomainen: hopeaa, häpeää, ideaa, Koreaa, Ikeaa.

Puhutussa kielessä adjektiivien eA-vokaaliyhtymän sijasta on usein pitkä vokaali ee, jota seuraakin pääte ‑tA. Substantiiveista pitkävokaalisuus koskee lähinnä sanoja hopea ja häpeä, ei vierassanoja tai nimiä: *ideeta, *Ikeeta.

 
– – ei siinä mitään nyt silleen tärkeetä – – (p) | Tämä on ollut upeeta, hienoa. (l) | Mä vasta aloitin tänä vuonna, ja heti saatiin kultaa ja hopeeta ja pronssia. (L) | Mulla siihen liitty kauheesti häpeetä, – –. (E)

Monitavuisten iA- ja UA-loppuisten nominien yksikön partitiivi on tavallisesti A-päätteinen ja iO‑, eo-loppuisilla tA-päätteinen: astia-a, miniä-ä, saippua-a; lukio-ta, häiriö-tä, museo-ta (myös muotoja kuten museoa, radioa esiintyy jonkin verran). Puhutussa kielessä iO- ja eO-loppuisetkin voivat olla pitkävokaalisia: lukio-o, video-o. (Oman ryhmänsä muodostavat kaksitavuiset nimet kuten Leo-a, Rio-a.)

Huom. Parole-korpuksen sanomalehdistä tehdyssä otoksessa reilusta 15 000:sta eA-nominin yksikön partitiivimuodosta valtaosa oli A-päätteisiä. Jakauma nominien nopea, tärkeä, vaikea, hopea osalta oli seuraava:

 
nopeaa 513 ~ nopeata 72 | tärkeää 3526 ~ tärkeätä 665 | vaikeaa 1977 ~ vaikeata 487 | hopeaa 722 ~ hopeata 3

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

Fonologia ja morfofonologia

Taivutus

Yleistä

Taivutustyypit

Nominintaivutus

Yleistä

Luku

Sija

Possessiivisuffiksit

Nominien taivutusparadigmat

Verbintaivutus

Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat

Sanarakenne ja sananmuodostus

Nominijohdokset

Yleistä

Substantiivijohdokset

§ 174 Yleistä substantiivijohdosten tyypeistä

Ominaisuudennimet: kuum-uus, velje-ys

Kollektiivijohdokset

Paikkaa ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja

Yksilöä ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja

Muita substantiivien johdostyyppejä ja muotteja

Affektisia johdostyyppejä ja muotteja

Slangin ja epämuodollisen kielen johdostyyppejä ja muotteja

Verbikantaiset substantiivijohdokset

Yleistä

Teonnimet ja teon tuloksen nimet

Muodostus

Teonnimistä

Teon tuloksen nimistä

teke-minen

ajel-u, vetäis-y, hak-u

kaat-o, työnt-ö

ava-us, opet-us

hakk-uu, korj-uu

lyö-nti, parturoi-nti

juhli-nta, hyväksy-ntä

johda-nto, toimi-nto

kohi-na, rääky-nä

sekoit-e, kolk-e, jää-nne

kiinty-mys, suostu-mus

löyd-ös, suomenn-os

kerrostu-ma, hahmotel-ma

Muita tyyppejä

Verbivastineelliset teonnimet

Tekijännimet

Välineennimet

Tekopaikan ja tekotilaisuuden nimet

Adjektiivijohdokset

§ 260 Yleistä adjektiivien johtamisesta

(i)nen-johdokset

§ 261 Laaja johdostyyppi ja sen alatyypit

§ 262 nen-sanojen sanaluokka ja suhde kantasanaan

Morfofonologiaa

lika-inen, teräks-inen, autta-vainen

jala-llinen, tilasto-llinen

poika-mainen, vaisto-mainen

reun-immainen, sis-immäinen

halki-nainen, ulko-nainen

ajo-ittainen, rinna-kkainen

Muut possessiivijohdokset

Karitiivijohdokset: hyödy-tön, pala-maton

Moderatiivijohdokset

Muita adjektiivien johdostyyppejä ja muotteja

Komparaatiojohdokset: iso-mpi, iso-in, iso-mm-in, yl-impä-nä

Verbijohdokset

Adverbijohdokset ja muut päätteelliset adverbit

Yhdyssanat

RAKENNE

ILMIÖT

Sulje kaikki tasot