Samanhahmoiset taivutustyypit voivat osin sekoittua keskenään, jolloin sanalla on kahteen eri tyyppiin kuuluvia taivutusmuotoja. Tätä sanotaan sekaparadigmaisuudeksi. Esimerkiksi sellaisten sanojen kuin kannel (: kannelta : kantelen) ja kantele (: kanteletta : kanteleen) taivutusmuodot ovat sekoittuneet siten, että tavallisimmin käytössä on konsonanttivartaloisesta kannel-tyypistä nominatiivi ja partitiivi ja vokaalivartaloisesta kantele-tyypistä esim. genetiivi ja illatiivi: kannel : kannelta : kanteleen : kanteleeseen. Kannel-sanan kaltaisia ovat seuraavat sanat. Niistä joillakin ei ole toista nominatiivivarianttia; toinen variantti voi olla myös murteellinen, vanhahtava tai runokielinen.
kkA- ja kAs-loppuisten adjektiivien taivutus sekoittuu herkästi, ja muotoja käytetään rinnan, esim. ärhäkäs ~ ärhäkkä : ärhäkkään ~ ärhäkän : ärhäkästä ~ ärhäkkää : ärhäkkäänä ~ ärhäkkänä (» § 289).
Sanan kevyt tyyppiset nominit taipuvat lähinnä Ue-vartaloisina: kevyttä : kevyen : kevyeen, mutta niillä voi olla myös e : ee-vartaloisten (esim. puolue : puoluee-) mallin mukainen yksikön illatiivi: kevyeeseen; vrt. puolueeseen (» § 93).
Myös monikkovartalon muodostuksen moninaisuus aiheuttaa taivutusmuotojen variaatiota. Esimerkiksi kolmitavuisten rA- ja nA-loppuisten sanojen monikkomuodossa A voi joko puuttua tai edustua O:na: omena : omenilla ~ omenoilla, kypärä : kypärillä ~ kypäröillä. Tällaisia sanoja ovat ainakin harava, hattara, hekuma, hutera, itara, judoka, kihara, kärhämä, kypärä, lättänä, mammona, maruna, mimoosa, mäkärä, poppana, tomera, täkänä, vanttera, äpärä. (Monikkomuotojen vaihtelusta myös » § 91 – 92.)
Huom. Eräillä kkA-loppuisilla adjektiiveilla esiintyy vaihtelua adjektiiveille tyypillisten i:llisten ja kkA-loppuisille substantiiveille ominaisten Oi:llisten monikkomuotojen välillä, esim. räväkkiä ~ räväköitä mielipiteitä, navakoissa ~ navakissa tuulissa.
Copyright © Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.
Nominien vartalot ja taivutustyypit
§ 64 Nominien yksi- ja kaksivartaloisista taivutustyypeistä
§ 65 Yksivartaloiset vokaaliloppuiset nominit
§ 66 Kaksivartaloiset nominit: vokaalivartalossa lyhyt vokaali
§ 67 Yksivartaloiset nominit: vokaalivartalossa pitkä vokaaliaines
§ 68 Kaksivartaloiset nominit: vokaalivartalossa pitkä vokaaliaines
Verbien vartalot ja taivutustyypit
§ 71 Verbien yksi- ja kaksivartaloisista taivutustyypeistä
§ 72 Taivutustyypit ja kertoa-tyypin verbien taivutus
§ 73 Saada-tyypin verbien taivutus
§ 74 Tulla- ja nousta-tyyppisten verbien taivutus
§ 75 VtA-loppuisten verbien taivutus: hypätä, häiritä, kyetä
Päätteiltään vaihtelemattomat sijat
§ 84 Monikon genetiivin -en: koirien, talojen, lupauksien
Monitavuisten sanojen monikon genetiivi ja partitiivi
Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat
Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta
Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit
Post- ja prepositiot eli adpositiot
Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit
Perussubjekti, e-subjekti ja genetiivisubjekti
Partitiivi ja nominatiivi subjektissa
Subjektin sija ja kvantitatiivinen määräisyys
Genetiivi ja muut subjektin sijat nesessiivirakenteessa
Transitiivisuus ja objektin semantiikka
Partitiivi- ja totaaliobjektin oppositio
§ 930 Yleiskatsaus: milloin partitiivi, milloin muu sija
Nominatiivi, genetiivi ja akkusatiivi totaaliobjektin sijana
Hallitsevan lauseen vaikutus infinitiivin objektin sijaan
Infiniittisen rakenteen objektin sijan itsenäinen määräytyminen
Subjektin laadusta riippuva predikatiivin sija
§ 946 Yleiskatsaus nominatiivin ja partitiivin valintaan
Ekvatiivilause ja jäännöksetön predikatiivi
Muodoltaan vaihtelematon predikatiivi
Partitiivi pronominipredikatiivin sijana
Subjektiton ja asiaintilaa luonnehtiva predikatiivi
Adverbiaalien morfologisia ja syntaktisia ominaisuuksia
Adverbiaali täydennyksenä ja määritteenä
§ 961 Valenssin tai lausetyypin mukaiset adverbiaalit
Lauseessa useampi saman merkitysryhmän adverbiaali
Suhdesääntö ja adverbiaalin tulkinta
§ 966 Suuntaisen adverbiaalin tulkinta: Se meni ~ panin sen ulos
§ 967 Olopaikan adverbaalin tulkinta: Kannan mehua lasissa pihalla
Objektinsijainen määrän adverbiaali eli osma
Essiivisijainen predikatiiviadverbiaali
§ 975 Subjektia luonnehtimassa: istua väsyneenä, toimia sijaisena
§ 976 Abstrakti: Ongelmana on..., Laajemmin tarkasteltuna se...
Adverbiaalien merkitystehtäviä
§ 988 Merkitykset tapa, keino, väline, määrä
Tekijän ilmaiseminen adverbiaalilla
Syy- ja ehtosuhteen adverbiaalit
Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina
Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet
Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet