Monikon tunnuksen i ~ j edellä vartalon loppuvokaaleissa on variaatiota: pitkän vokaalin sijalla voi olla lyhyt vokaali, lyhyt vokaali voi puuttua tai edustua toisena (» asetelma 39; tarkemmin » § 46 – 47, 51 – 52).
Vaihtelu | Vartalot | Esimerkkejä |
VV : V | Pitkävokaaliset vartalot | vapaa : vapa-i-, masentunee- : masentune-i-, toffee : toffe-i-, maa : ma-i- |
V : ∅ | e-vartalot,
valtaosa A-vartaloista |
rikokse- : rikoks-i-, naise- :
nais-i-,
muna : mun-i-, asema : asem-i-, kesä : kes-i- |
Yksitavuiset ie- ja UO-diftongilliset vartalot (vartalonsis. vaihtelu) | tie : te-i-, suo : so-i-, vyö : vö-i- | |
i : e | i-vartalot | takki : take-i-, paperi : papere-i- |
A : O | Kaksitavuiset a-vartalot, joiden 1. tavussa lavea vokaali a, i, e | kana : kano-i-, kissa : kisso-i-, velka : velko-i- |
Osa monitavuisista A-vartaloista | kuppila : kuppilo-i-, kännykkä : kännykö-i- |
Yksitavuisten i-vartaloisten nominien i sulautuu monikon i:hin: hai-ta, täi-den. |
Monitavuisten nominien monikkomuotoihin vaikuttavat eri seikat, mm. sanaluokka (adjektiivi matala : matali-, vrt. substantiivi kuppila : kuppiloi-) ja yksikkövartalon eli yksikkömuotoisen vartalon loppu (opettaja : opettaji-, vrt. opiskelija : opiskelijoi-) (» § 90). Muotovaihtelun mahdollisuuteen ja päätevarianttien yleisyyksiin vaikuttaa myös sanan toiseksi viimeisen tavun eli penultiman pituus, esim. paketti : pakettien, vrt. paperi : paperien ~ papereiden, sekä sanan tavuluku, esim. kolmitavuinen fyysikko : fyysikkojen ~ fyysikoiden mutta nelitavuinen poliitikko : poliitikkojen (~ poliitikoiden) (» § 91 – 92).
Copyright © Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.
Nominien vartalot ja taivutustyypit
§ 64 Nominien yksi- ja kaksivartaloisista taivutustyypeistä
§ 65 Yksivartaloiset vokaaliloppuiset nominit
§ 66 Kaksivartaloiset nominit: vokaalivartalossa lyhyt vokaali
§ 67 Yksivartaloiset nominit: vokaalivartalossa pitkä vokaaliaines
§ 68 Kaksivartaloiset nominit: vokaalivartalossa pitkä vokaaliaines
Verbien vartalot ja taivutustyypit
§ 71 Verbien yksi- ja kaksivartaloisista taivutustyypeistä
§ 72 Taivutustyypit ja kertoa-tyypin verbien taivutus
§ 73 Saada-tyypin verbien taivutus
§ 74 Tulla- ja nousta-tyyppisten verbien taivutus
§ 75 VtA-loppuisten verbien taivutus: hypätä, häiritä, kyetä
Päätteiltään vaihtelemattomat sijat
§ 84 Monikon genetiivin -en: koirien, talojen, lupauksien
Monitavuisten sanojen monikon genetiivi ja partitiivi
Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat
§ 174 Yleistä substantiivijohdosten tyypeistä
Ominaisuudennimet: kuum-uus, velje-ys
§ 175 Ominaisuus käsitteenä: UUs-sanojen ominaisuuksia
§ 176 Muita UUs-sanojen merkityksiä: heikkous, teollisuus
§ 177 Pitkä vs. lyhyt U: korkeus ja ohuus
§ 178 Mitä U:n edellä: kauneus, alttius, lapsuus, katoavaisuus
Paikkaa ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja
Yksilöä ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja
§ 189 Yksilöä ilmaisevat monentyyppiset johdokset
Muita substantiivien johdostyyppejä ja muotteja
harja-s, neljänne-s, kylj-ys, kerr-os
Affektisia johdostyyppejä ja muotteja
§ 206 Mitä affektisuudella tarkoitetaan sananmuodostuksessa?
pal-ikka, mets-ikkö, lituska, rotisko
Verbikantaiset substantiivijohdokset
Teonnimet ja teon tuloksen nimet
§ 232 Us-sanojen keskeiset tyypit: lakkautus, rynnistys
§ 233 Tyyppi avata : avaus: muodostuksen ja käytön rajoituksia
§ 260 Yleistä adjektiivien johtamisesta
§ 261 Laaja johdostyyppi ja sen alatyypit
§ 262 nen-sanojen sanaluokka ja suhde kantasanaan
lika-inen, teräks-inen, autta-vainen
§ 264 Merkityksenä yleensä kuuluvuus, kantana substantiivi
§ 265 Lisää nen-adjektiivien merkityssuhteista
§ 266 Partisiippiin perustuvat vAinen-sanat
Vierasperäiset: aktiivinen, konventionaalinen
Täydennyksen tai määriteosan saavat: näköinen, paksuinen
§ 269 Epäitsenäisten nen-sanojen tyyppejä
§ 270 Vasaran muotoinen ja muut suhteutusadjektiivien tyypit
§ 284 Pienempiä kuuluvuutta ilmaisevien johdosten tyyppejä
Karitiivijohdokset: hyödy-tön, pala-maton
Muita adjektiivien johdostyyppejä ja muotteja
Järjestysluvut: viide-s, neljä-s-kymmene-s
Partisiipit: otta-va, ote-ttava, otta-nut, ote-ttu, otta-ma(ton)
Komparaatiojohdokset: iso-mpi, iso-in, iso-mm-in, yl-impä-nä
Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta
Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit
Post- ja prepositiot eli adpositiot
Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit
Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina
Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet
Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet