Persoonajärjestelmä on imperatiivissa vajaa. Yksikön 1. persoonassa imperatiivimuotoja ei ole, ja monikonkin 1. persoonaan kohdistuvissa kehotuksissa käytetään imperatiivimuodon asemesta tavallisesti passiivin indikatiivin tai konditionaalin preesensiä: Oletetaan, että…, Lähdetään! Mentäs jo! (» § 1654). Varsinaiset monikon 1. persoonan muodot, esim. olettakaamme, ovat vanhahtavia. Imperatiivin tunnus vaihtelee persoonan mukaan, mutta selvästi erottuva persoonapääte on vain monikon 1. persoonassa (» asetelma 61).
Myöntömuodot | Kieltomuodot | |||
Persoona | Yksikkö | Monikko | Yksikkö | Monikko |
1. | kerto-kaa-mme | äl-kää-mme kerto-ko(x) | ||
2. | kerrox | kerto-kaa | älä kerrox | äl-kää kerto-ko(x) |
3. | kerto-ko-on | kerto-ko-ot | äl-kö-ön kerto-ko(x) | äl-kö-öt kerto-ko(x) |
Passiivi | kerrotta-ko-on | äl-kö-ön kerrotta-ko(x) |
Yksikön 2. persoonan imperatiivimuotona toimii rajageminaation aiheuttava vokaalivartalo, joka on suoran astevaihtelun alaisissa sanoissa heikkoasteinen ja käänteisen astevaihtelun sanoissa vahva-asteinen (a) (muoto on rajageminaatiota lukuun ottamatta hahmoltaan sama kuin verbin vartalo indikatiivin 1. ja 2. persoonassa, vrt. anna-n, hyppää-t). Monikon 2. persoonassa imperatiivin tunnuksena on ‑kAA, joka liittyy yksivartaloisilla verbeillä (vahvaan) vokaalivartaloon ja kaksivartaloisilla konsonanttivartaloon (b).
Imperatiivin 3. persoonan eli jussiivin (» § 1666 – 1667) päätteet ovat ‑kOOn ja ‑kOOt (kO-aines on varsinaisesti imperatiivin tunnus ja ‑On ~ ‑Ot persoonapääte). Ne liittyvät paitsi samaan vartaloon kuin monikon 2. persoonan tunnus ‑kAA, myös passiivivartaloon:
Kielteinen imperatiivi muodostetaan apuverbin älä (älkää, älköön, älkööt) avulla. Pääverbi on yksikössä samanmuotoinen kuin myönteisessäkin imperatiivissa (d). Monikon kielteisessä imperatiivissa ja jussiivissa pääverbi sisältää imperatiivin tunnuksena kO-aineksen, apuverbi kää- tai köön-tunnuksen; näissä liittomuodoissa on siis kahdesti saman taivutuskategorian tunnus (e).
Copyright © Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.
Nominien vartalot ja taivutustyypit
§ 64 Nominien yksi- ja kaksivartaloisista taivutustyypeistä
§ 65 Yksivartaloiset vokaaliloppuiset nominit
§ 66 Kaksivartaloiset nominit: vokaalivartalossa lyhyt vokaali
§ 67 Yksivartaloiset nominit: vokaalivartalossa pitkä vokaaliaines
§ 68 Kaksivartaloiset nominit: vokaalivartalossa pitkä vokaaliaines
Verbien vartalot ja taivutustyypit
§ 71 Verbien yksi- ja kaksivartaloisista taivutustyypeistä
§ 72 Taivutustyypit ja kertoa-tyypin verbien taivutus
§ 73 Saada-tyypin verbien taivutus
§ 74 Tulla- ja nousta-tyyppisten verbien taivutus
§ 75 VtA-loppuisten verbien taivutus: hypätä, häiritä, kyetä
Päätteiltään vaihtelemattomat sijat
§ 84 Monikon genetiivin -en: koirien, talojen, lupauksien
Monitavuisten sanojen monikon genetiivi ja partitiivi
Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat
§ 174 Yleistä substantiivijohdosten tyypeistä
Ominaisuudennimet: kuum-uus, velje-ys
§ 175 Ominaisuus käsitteenä: UUs-sanojen ominaisuuksia
§ 176 Muita UUs-sanojen merkityksiä: heikkous, teollisuus
§ 177 Pitkä vs. lyhyt U: korkeus ja ohuus
§ 178 Mitä U:n edellä: kauneus, alttius, lapsuus, katoavaisuus
Paikkaa ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja
Yksilöä ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja
§ 189 Yksilöä ilmaisevat monentyyppiset johdokset
Muita substantiivien johdostyyppejä ja muotteja
harja-s, neljänne-s, kylj-ys, kerr-os
Affektisia johdostyyppejä ja muotteja
§ 206 Mitä affektisuudella tarkoitetaan sananmuodostuksessa?
pal-ikka, mets-ikkö, lituska, rotisko
Verbikantaiset substantiivijohdokset
Teonnimet ja teon tuloksen nimet
§ 232 Us-sanojen keskeiset tyypit: lakkautus, rynnistys
§ 233 Tyyppi avata : avaus: muodostuksen ja käytön rajoituksia
§ 260 Yleistä adjektiivien johtamisesta
§ 261 Laaja johdostyyppi ja sen alatyypit
§ 262 nen-sanojen sanaluokka ja suhde kantasanaan
lika-inen, teräks-inen, autta-vainen
§ 264 Merkityksenä yleensä kuuluvuus, kantana substantiivi
§ 265 Lisää nen-adjektiivien merkityssuhteista
§ 266 Partisiippiin perustuvat vAinen-sanat
Vierasperäiset: aktiivinen, konventionaalinen
Täydennyksen tai määriteosan saavat: näköinen, paksuinen
§ 269 Epäitsenäisten nen-sanojen tyyppejä
§ 270 Vasaran muotoinen ja muut suhteutusadjektiivien tyypit
§ 284 Pienempiä kuuluvuutta ilmaisevien johdosten tyyppejä
Karitiivijohdokset: hyödy-tön, pala-maton
Muita adjektiivien johdostyyppejä ja muotteja
Järjestysluvut: viide-s, neljä-s-kymmene-s
Partisiipit: otta-va, ote-ttava, otta-nut, ote-ttu, otta-ma(ton)
Komparaatiojohdokset: iso-mpi, iso-in, iso-mm-in, yl-impä-nä
Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta
Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit
Post- ja prepositiot eli adpositiot
Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit
Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina
Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet
Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet