Substantiivin määrite on tulkittavissa restriktiiviseksi eli rajaavaksi tai epärestriktiiviseksi eli lisääväksi (» § 1165 – 1166). Restriktiiviset määritteet rajaavat substantiivin tarkoitteen potentiaalisten tarkoitteiden joukosta. Esimerkissä (a) relatiivilause rajaa mahdollisten henkilöiden joukon tietynlaiseksi ja (b):ssä demonstratiiviset määritteet toimivat osoittavina tunnistimina rajaten muut mahdollisuudet pois.
Jos substantiivin tarkoite taas on kontekstissa yksiselitteinen (mainittu tai nimetty), määrite tulkitaan lisääväksi, epärestriktiiviseksi (c). Epärestriktiiviset määritteet siis luonnehtivat entiteettiä rajoittamatta sen tarkoitteen alaa.
Selvää rajaa epärestriktiivisen ja restriktiivisen määritteen välillä ei ole. Sinänsä kuvailevaakin adjektiivia voi käyttää restriktiivisesti, kun sitä painottamalla ilmaistaan vaikkapa kontrastia toiseen samaa luokkaa edustavaan tarkoitteeseen. Esimerkiksi seuraavassa adjektiivilla uusi rajataan puheena olevien autojen joukosta vanhemmat mallit pois: Uusi Primera erilaistetaan kilpailijoista sillä, että edullisimmasta mallista lähtien autossa on täydellinen turvavarustus – – (l).
Copyright © Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.
Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta
Jaottomat ja jaolliset substantiivit
§ 554 Jaottomat substantiivit: kynä, tyttö, astiasto, häät
§ 555 Jaolliset substantiivit: vesi, musiikki, rakkaus, juokseminen
§ 556 Jaollisuuden ja jaottomuuden tulkintaa: Elämä on ihanaa ~ lyhyt
Substantiivin määritteet ja täydennykset
Restriktiiviset ja epärestriktiiviset määritteet
Yleismerkityksisten substantiivien määritteet
Taipumaton substantiivimäärite
§ 573 Genetiivimääritteen tulkinnoista
Possessiivinen ja muuta kuuluvuutta ilmaiseva genetiivi
Yksilöivät adjektiivit ja demonstratiiviset proadjektiivit
§ 588 Paikkaa ilmaisevia adverbiaalitäydennyksiä: käynti kotona
§ 589 Abstraktien substantiivien täydennyksiä: usko tulevaan
Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit
Post- ja prepositiot eli adpositiot
Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit
Perussubjekti, e-subjekti ja genetiivisubjekti
Partitiivi ja nominatiivi subjektissa
Subjektin sija ja kvantitatiivinen määräisyys
Genetiivi ja muut subjektin sijat nesessiivirakenteessa
Transitiivisuus ja objektin semantiikka
Partitiivi- ja totaaliobjektin oppositio
§ 930 Yleiskatsaus: milloin partitiivi, milloin muu sija
Nominatiivi, genetiivi ja akkusatiivi totaaliobjektin sijana
Hallitsevan lauseen vaikutus infinitiivin objektin sijaan
Infiniittisen rakenteen objektin sijan itsenäinen määräytyminen
Subjektin laadusta riippuva predikatiivin sija
§ 946 Yleiskatsaus nominatiivin ja partitiivin valintaan
Ekvatiivilause ja jäännöksetön predikatiivi
Muodoltaan vaihtelematon predikatiivi
Partitiivi pronominipredikatiivin sijana
Subjektiton ja asiaintilaa luonnehtiva predikatiivi
Adverbiaalien morfologisia ja syntaktisia ominaisuuksia
Adverbiaali täydennyksenä ja määritteenä
§ 961 Valenssin tai lausetyypin mukaiset adverbiaalit
Lauseessa useampi saman merkitysryhmän adverbiaali
Suhdesääntö ja adverbiaalin tulkinta
§ 966 Suuntaisen adverbiaalin tulkinta: Se meni ~ panin sen ulos
§ 967 Olopaikan adverbaalin tulkinta: Kannan mehua lasissa pihalla
Objektinsijainen määrän adverbiaali eli osma
Essiivisijainen predikatiiviadverbiaali
§ 975 Subjektia luonnehtimassa: istua väsyneenä, toimia sijaisena
§ 976 Abstrakti: Ongelmana on..., Laajemmin tarkasteltuna se...
Adverbiaalien merkitystehtäviä
§ 988 Merkitykset tapa, keino, väline, määrä
Tekijän ilmaiseminen adverbiaalilla
Syy- ja ehtosuhteen adverbiaalit
Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina
Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet
Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet
Edellinen pykälä