Modaalisuuden monien eri leksikaalisten ja kieliopillisten ilmaisukeinojen tehtävät ovat osittain toisiaan täydentäviä, osittain vaihtoehtoisia ja päällekkäisiä. Leksikaalisia keinoja ovat modaaliset adjektiivit (» § 1588 – 1589), modaaliverbit (» § 1562 – 1577), performatiiviverbit sekä modaaliset adverbit ja partikkelit (» § 1601). Kieliopillisia keinoja ovat verbimodukset imperatiivi (» § 1591), konditionaali (» § 1592 – 1596) ja potentiaali (» § 1597 – 1600); evidentiaalisuuden ilmaisimina myös verbin liittotempukset perfekti ja pluskvamperfekti (» § 1557, 1574). Lisäksi on modaalisuuteen erikoistuneita lausekonstruktioita kuten nesessiivirakenne X:n täytyy ~ on tehtävä ~ on aika/hyvä tehdä Y sekä erilaiset partisiipin sisältävät rakenteet kuten mahdollisuutta ilmaiseva verbiliitto on tehtävissä (» § 1584 – 1585).
Modaalisuuden ilmaisukeinoista erityisesti monien modaaliverbien tulkinta vaihtelee ja voi joissakin tapauksissa olla eriytymätönkin. Muut modaalisuuden ilmaisukeinot kuten modukset, partikkelit ja adverbit sekä erilaiset perifrastiset rakenteet ovat käytöltään erikoistuneempia kuin modaaliverbit.
Eri modaalisuuden lajeihin on osittain erikoistunut eri ilmaisukeinoja (» asetelma 185). Episteemisen modaalisuuden ilmaisemiseen käytetään erityisesti adverbeja ja partikkeleita (» § 1602), mutta myös modaaliverbejä mahtaa, taitaa ja saattaa (» § 1562). Deonttista modaalisuutta ilmaistaan taas erityisesti modaalisilla verbeillä sekä olla-verbin sisältävillä predikaateilla kuten on pakko ( » § 1581) tai verbiliitolla on tehtävä, jotka molemmat toimivat nesessiivirakenteen osana. Verbejä voida, pystyä, kyetä sekä lukuisia muita voimista ilmaisevia verbejä (esim. viitsiä, ehtiä, jaksaa) käytetään dynaamisen mahdollisuuden eri sävyjen ilmaisemiseen (» § 1584). Verbimodukset potentiaali (saapunee) ja konditionaali (saapuisi) ovat kumpikin erikoistuneet tiettyjen modaalisuuden lajien ilmaisemiseen: potentiaalilla osoitetaan episteemisyyttä, konditionaalilla monenlaista ei-faktuaalisuutta, mm. aikomusta, suunnittelua, epäuskoisuutta ja toteutumattomuutta.
Episteeminen modaalisuus | Deonttinen modaalisuus | Dynaaminen mahdollisuus | Ei-faktuaalisuus |
adverbit | modaaliverbit | voida, pystyä, kyetä | konditionaali |
mahtaa, taitaa, saattaa | olla-verbin sisältävät predikaatit | viitsiä, ehtiä, jaksaa | |
potentiaali |
Copyright © Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.
Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat
§ 174 Yleistä substantiivijohdosten tyypeistä
Ominaisuudennimet: kuum-uus, velje-ys
§ 175 Ominaisuus käsitteenä: UUs-sanojen ominaisuuksia
§ 176 Muita UUs-sanojen merkityksiä: heikkous, teollisuus
§ 177 Pitkä vs. lyhyt U: korkeus ja ohuus
§ 178 Mitä U:n edellä: kauneus, alttius, lapsuus, katoavaisuus
Paikkaa ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja
Yksilöä ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja
§ 189 Yksilöä ilmaisevat monentyyppiset johdokset
Muita substantiivien johdostyyppejä ja muotteja
harja-s, neljänne-s, kylj-ys, kerr-os
Affektisia johdostyyppejä ja muotteja
§ 206 Mitä affektisuudella tarkoitetaan sananmuodostuksessa?
pal-ikka, mets-ikkö, lituska, rotisko
Verbikantaiset substantiivijohdokset
Teonnimet ja teon tuloksen nimet
§ 232 Us-sanojen keskeiset tyypit: lakkautus, rynnistys
§ 233 Tyyppi avata : avaus: muodostuksen ja käytön rajoituksia
§ 260 Yleistä adjektiivien johtamisesta
§ 261 Laaja johdostyyppi ja sen alatyypit
§ 262 nen-sanojen sanaluokka ja suhde kantasanaan
lika-inen, teräks-inen, autta-vainen
§ 264 Merkityksenä yleensä kuuluvuus, kantana substantiivi
§ 265 Lisää nen-adjektiivien merkityssuhteista
§ 266 Partisiippiin perustuvat vAinen-sanat
Vierasperäiset: aktiivinen, konventionaalinen
Täydennyksen tai määriteosan saavat: näköinen, paksuinen
§ 269 Epäitsenäisten nen-sanojen tyyppejä
§ 270 Vasaran muotoinen ja muut suhteutusadjektiivien tyypit
§ 284 Pienempiä kuuluvuutta ilmaisevien johdosten tyyppejä
Karitiivijohdokset: hyödy-tön, pala-maton
Muita adjektiivien johdostyyppejä ja muotteja
Järjestysluvut: viide-s, neljä-s-kymmene-s
Partisiipit: otta-va, ote-ttava, otta-nut, ote-ttu, otta-ma(ton)
Komparaatiojohdokset: iso-mpi, iso-in, iso-mm-in, yl-impä-nä
Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta
Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit
Post- ja prepositiot eli adpositiot
Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit
Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina
Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet
Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet
Sijamuotojen syntaksia ja semantiikkaa
Passiivi ja passiivimaiset rakenteet
Modaaliverbit kielioppiperinteessä
Mahdollisuutta ilmaisevat modaaliverbit
Voida ja sen dynaamiset vastineet
§ 1580 Yleistä modaalisista rakenteista
Olla-verbilliset predikaatit nesessiivirakenteessa
§ 1581 Rakennetyypit on tehtävä ja on pakko ~ tarpeen
§ 1582 Meillä on syytä vs. Meidän on syytä
§ 1583 Predikatiivirakenteet: On hyvä ~ turha ~ järkevää mennä
Modaaliset adverbit ja partikkelit
Kielto ja kielteiset ilmaukset