Hakuohje 
SISÄLLYS > ILMIÖT > Modaalisuus > Modaaliverbit > Nesessiiviset modaaliverbit > Väljämerkityksiset täytyy ja pitää > § 1575 Pitää-verbin persoona-, tempus- ja modusmuodot

§ 1575 Pitää-verbin persoona-, tempus- ja modusmuodot

Pitää-verbin tulkinnat vaihtelevat sen mukaan, mikä persoona‑, tempus- tai modusmuoto on kyseessä. Verbi saa dynaamisen tai deonttisen tulkinnan indikatiivin preesensissä ja imperfektissä sekä konditionaalin preesensin yksikön 1. persoonassa ja nollapersoonassa (a). Indikatiivimuotoinen interrogatiivi ilmaisee velvoitetta tai olosuhteiden edellyttämää pakkoa (b). Episteemisesti se tulkitaan konditionaalin preesensissä varsinkin kun kyseessä on 3. persoona (c).

(a)
Nyt minun pitää kyllä lähteä. | Kaikkea sitä pitää vanhoilla päivillään opetella. (k) | Kissasta pitää huolehtia sittenkin kun kesä on ohi. (k) | Potilas: Mutta nytte se [lääkäri] anto sellasta rasvaa jotaki semmosta (.) tosi ärtsyä mitä pitää iha, huoleti pistää kaks kertaa päivässä – –. Viikon ajan sitä vaan piti käyttää – –. (P) | En ollut kuitenkaan koskaan soittanut sellaisella, joten mun piti treenata kaksi viikkoa ennenkuin sain aikaan tyydyttävän tuloksen. (E) | Pitäisi ottaa lääke. Syödä pitäisi. Liesi pitäisi saada lämpimäksi. (k)
(b)
Tytär ei ole vieläkään käynyt katsomassa isäänsä, pitääkö minun hakea hänet tänne väkipakolla? (k) | Aamulla herättyäni luen lehteä puolisen tuntia, vaimon keittämää aamukahvia hörppäillen. Pitääkö professorin lukea lehteä? Kyllä kai, ties vaikka olisi joutunut johonkin polemiikkiin. (a) | Luonto on lainalainen, sen tapahtumat noudattavat määrättyjä peruslakeja, kuten uusi luonnontiede juuri oli osoittanut. Pitääkö tästä päätellä, että Jumalakin toimii välttämättä luonnon lakien mukaisesti? (a)
(c)
Tilaisuuden pitäisi alkaa kolmelta. | Tämän pitäisi siis ennakkolaskelmien mukaan olla melko tasaväkinen pari. | Kun talous kasvaa koko ajan, pörssikurssien pitäisi reaalisesti nousta 9–10 prosenttia vuodessa. (l) | Perunasadossa ei pitäisi olla erityisongelmia. (l) | Siinä pitäis kuulemma olla kaikki joka viittaa teihin, Taskinen sanoi. (k) | Ukille oli kortti ja vaikka minussa ei pitäisi olla sellaista vikaa, luin terveiset. (k)

Esimerkissä (c) konditionaalin preesensmuotoisen pitää-verbin funktiona on ilmaista asiaintilojen todennäköisyyttä, jonka puhuja on päätellyt saamiensa tietojen pohjalta. Lisäksi se arvioi puhehetkisiä asiaintiloja tai geneerisiä mahdollisuuksia, joista puhujalla on jonkinlaista ennakkotietoa. Konditionaalin perfekti tulkitaan tilanteesta riippuen episteemisesti tai deonttisesti: esimerkki (d) joko ’oliko niin, että minun kuului tuntea’ tai ’oliko niin, että oletettiin minun tuntevan’.

(d)
S: – – ku mä tulin sinne joskus varttia yli niin siäl istu Marja Raitanen ja (.) ja toi (.) toi toi toi mikä sen nimi nyt on tää juristi Seija Jokinen. (.) et ne istu siel sillon,
V: oliks ne niitä jotka oli ollus siel pikkujouluissa. Olisko mun pitäny tuntee ne ulkonäöltä.
S: ei ne ei ollu kumpikaa. (p)

Kielteinen konditionaalin preesens on niin ikään yhtä hyvin deonttinen kuin episteeminen (e) (tarkemmin » § 1613):

(e)
Puheenjohtajan ei pitäisi harjoittaa pikkuryhmäpolitiikkaa. (l) | Koiran ei pitäisi olla minkään muun asian korvike. (l) | Automaattivaihteistoja kohtaan tunnetaan ennakkoluuloja, vaikka mitään syytä ei pitäisi olla. (l)

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

Fonologia ja morfofonologia

Taivutus

Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat

Sanarakenne ja sananmuodostus

Nominijohdokset

Yleistä

Substantiivijohdokset

§ 174 Yleistä substantiivijohdosten tyypeistä

Ominaisuudennimet: kuum-uus, velje-ys

Kollektiivijohdokset

Paikkaa ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja

Yksilöä ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja

Muita substantiivien johdostyyppejä ja muotteja

Affektisia johdostyyppejä ja muotteja

Slangin ja epämuodollisen kielen johdostyyppejä ja muotteja

Verbikantaiset substantiivijohdokset

Yleistä

Teonnimet ja teon tuloksen nimet

Muodostus

Teonnimistä

Teon tuloksen nimistä

teke-minen

ajel-u, vetäis-y, hak-u

kaat-o, työnt-ö

ava-us, opet-us

hakk-uu, korj-uu

lyö-nti, parturoi-nti

juhli-nta, hyväksy-ntä

johda-nto, toimi-nto

kohi-na, rääky-nä

sekoit-e, kolk-e, jää-nne

kiinty-mys, suostu-mus

löyd-ös, suomenn-os

kerrostu-ma, hahmotel-ma

Muita tyyppejä

Verbivastineelliset teonnimet

Tekijännimet

Välineennimet

Tekopaikan ja tekotilaisuuden nimet

Adjektiivijohdokset

§ 260 Yleistä adjektiivien johtamisesta

(i)nen-johdokset

§ 261 Laaja johdostyyppi ja sen alatyypit

§ 262 nen-sanojen sanaluokka ja suhde kantasanaan

Morfofonologiaa

lika-inen, teräks-inen, autta-vainen

jala-llinen, tilasto-llinen

poika-mainen, vaisto-mainen

reun-immainen, sis-immäinen

halki-nainen, ulko-nainen

ajo-ittainen, rinna-kkainen

Muut possessiivijohdokset

Karitiivijohdokset: hyödy-tön, pala-maton

Moderatiivijohdokset

Muita adjektiivien johdostyyppejä ja muotteja

Komparaatiojohdokset: iso-mpi, iso-in, iso-mm-in, yl-impä-nä

Verbijohdokset

Adverbijohdokset ja muut päätteelliset adverbit

Yhdyssanat

RAKENNE

ILMIÖT

Sijamuotojen syntaksia ja semantiikkaa

Kongruenssi

Passiivi ja passiivimaiset rakenteet

Nollapersoona

Sanajärjestys

Määräisyys ja viittaaminen

Referointi

Aspekti

Tempus

Modaalisuus

Yleistä

Modaaliverbit

Modaaliset verbirakenteet

Modaaliset adjektiivit

Modukset

Modaaliset adverbit ja partikkelit

Modaalisuus ja kielto

Kielto ja kielteiset ilmaukset

Imperatiivi ja muut direktiivit

Kysymykset

Affektiset konstruktiot ja keinot

Sulje kaikki tasot