Hakuohje 
SISÄLLYS > ILMIÖT > Modaalisuus > Modaaliset adverbit ja partikkelit > Varmuuden ja vakuuttelun partikkelit > § 1609 Kyllä-sanan monet käytöt

§ 1609 Kyllä-sanan monet käytöt

Taajakäyttöisimpiä modaalipartikkeleita varsinkin puhutussa kielessä on kyllä ~ kyl, joka on merkitykseltäänkin moninainen eikä kaikissa käytöissä modaalinen. Partikkelin merkityksen ydinaluetta on vakuuttelu: joko edeltävään puheeseen nähden samanmielisyyden vakuuttelu tai toisaalta jonkin kontekstissa olevan kielteisen väitteen tai implikaation häivyttäminen. Merkityksen tulkintaan vaikuttaa partikkelin sijainti lausumassa, keskustelussa lisäksi se, millaisessa kohtaa keskustelua partikkeli sijaitsee.

Kyllä esiintyy alkuasemaisena nimenomaan reaktiivisissa ilmauksissa, etenkin voimakkaissa samanmielisyyden ilmauksissa ja eksklamatiiveissa: Kyllä varmaan; Kyllä nuoret ovat lujilla; Kyllä tästä hyvä tulee. Kyllä voi sijaita paitsi lausuman alussa (a), myös keskellä, joko finiittiverbin edellä tai jäljessä (b), keskustelussa myös lausuman lopussa (c). (Kyllä dialogipartikkelina » § 1044; affektisesta käytöstä » § 1715.)

(a)
Kyllä kauppa olisi aika vaikeata, jos meidän täytyisi ryhtyä kauppahuoneeksi. Kyllä meidän täytyy saada valuutta käteen. Meidän resurssimme eivät riitä kauppahuonetoiminnan opetteluun. (l) | Kyl se niin on et ei täs elämäs mittään saa jos nyt yhteen tonttiin juuttuu. (p)
(b)
Jos joku sanoo jotain merkittävää, uutta, erikoista tai joukosta poikkeavaa, hänet kyllä huomioidaan. (l) | Pehmeässä lumessa kymmenien kilometrien taivaltaminen pitää kyllä kunnossa. (l)
(c)
Se on ollu hirveen hyvää hunajaa kyllä (p) | No ei ehkä ihan tuolla tavalla kyllä (P)

Kirjoitetussa tekstissä kyllä esiintyy tyypillisesti referoinnissa ja kirjoittajan mielipiteitä esitettäessä. Varsinkin tietyissä konsessiivisissa yhteyksissä sillä on vakiintunutta käyttöä kyllä – mutta ‑yhdyslauseissa (d) sekä sellaisissa, joissa kontrastoitu osa on ilmaistu esim. kiellolla tai jätetty implisiittiseksi (e).

(d)
Smokki minulla kyllä oli, muttei siistejä hiihtokamppeita. (l)
K: Onko se ku se täällä Pieksämäellä on ni onko se sit ihan täällä kokonaan ettei se tuu yökskään kottiin.
V: Kyllä se ↓yöks ↑varmaan kottiin mutta se on nähtävästi soanu töitä sieltä. (p)
(e)
Jos presidentti ei ollutkaan peluri, kaukaa viisas hän kyllä oli, kun napsautti nauhurin päälle. (l)
Toimittaja: Selvä entä oletko sinä jo oman kantasi [EU:sta] määritellyt.
Nainen: En oo kyllä vielä. (TV)

Keskustelussa kyllä-partikkelin sisältävän lausuman tulkintaan vaikuttaa edellä mainittujen seikkojen lisäksi se, mikä on puhujan asema keskustelussa: onko hän kertoja vai muu äänessä olija, vastaako hän toisen kysymykseen vai kommentoiko sitä. Kun kyllä esiintyy vaihtoehtokysymykseen tarjotun vastauksen alussa, se tekee lausevastauksesta selvemmin myönteisen (f). Partikkelialkuinen lausevastaus B’’ on luontevampi; partikkeli tekee siitä vakuuttelevan poistaen kysymykseen mahdollisesti sisältyneen epäilyn implikaation. Lausumanloppuinen kyllä voi vaikuttaa ilmauksen tulkintaan vastahakoiseksi myöntymiseksi (g). Jälkimmäinen vuoro ilmaisee samanmielisyyttä mutta ei ongelmatonta.

(f)
A: Onko teillä avainta?
B’: Meillä on avain.
B’’: Kyllä meillä on avain.
(g)
Veke: Sehä menee nurmikko ihan paskaks.
Saku: Voi se vähän mennä kyllä joo. (p)

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

Fonologia ja morfofonologia

Taivutus

Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat

Sanarakenne ja sananmuodostus

Nominijohdokset

Yleistä

Substantiivijohdokset

§ 174 Yleistä substantiivijohdosten tyypeistä

Ominaisuudennimet: kuum-uus, velje-ys

Kollektiivijohdokset

Paikkaa ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja

Yksilöä ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja

Muita substantiivien johdostyyppejä ja muotteja

Affektisia johdostyyppejä ja muotteja

Slangin ja epämuodollisen kielen johdostyyppejä ja muotteja

Verbikantaiset substantiivijohdokset

Yleistä

Teonnimet ja teon tuloksen nimet

Muodostus

Teonnimistä

Teon tuloksen nimistä

teke-minen

ajel-u, vetäis-y, hak-u

kaat-o, työnt-ö

ava-us, opet-us

hakk-uu, korj-uu

lyö-nti, parturoi-nti

juhli-nta, hyväksy-ntä

johda-nto, toimi-nto

kohi-na, rääky-nä

sekoit-e, kolk-e, jää-nne

kiinty-mys, suostu-mus

löyd-ös, suomenn-os

kerrostu-ma, hahmotel-ma

Muita tyyppejä

Verbivastineelliset teonnimet

Tekijännimet

Välineennimet

Tekopaikan ja tekotilaisuuden nimet

Adjektiivijohdokset

§ 260 Yleistä adjektiivien johtamisesta

(i)nen-johdokset

§ 261 Laaja johdostyyppi ja sen alatyypit

§ 262 nen-sanojen sanaluokka ja suhde kantasanaan

Morfofonologiaa

lika-inen, teräks-inen, autta-vainen

jala-llinen, tilasto-llinen

poika-mainen, vaisto-mainen

reun-immainen, sis-immäinen

halki-nainen, ulko-nainen

ajo-ittainen, rinna-kkainen

Muut possessiivijohdokset

Karitiivijohdokset: hyödy-tön, pala-maton

Moderatiivijohdokset

Muita adjektiivien johdostyyppejä ja muotteja

Komparaatiojohdokset: iso-mpi, iso-in, iso-mm-in, yl-impä-nä

Verbijohdokset

Adverbijohdokset ja muut päätteelliset adverbit

Yhdyssanat

RAKENNE

ILMIÖT

Sijamuotojen syntaksia ja semantiikkaa

Kongruenssi

Passiivi ja passiivimaiset rakenteet

Nollapersoona

Sanajärjestys

Määräisyys ja viittaaminen

Referointi

Aspekti

Tempus

Modaalisuus

Yleistä

Modaaliverbit

Modaaliset verbirakenteet

Modaaliset adjektiivit

Modukset

Modaaliset adverbit ja partikkelit

Modaalisuus ja kielto

Kielto ja kielteiset ilmaukset

Imperatiivi ja muut direktiivit

Kysymykset

Affektiset konstruktiot ja keinot

Sulje kaikki tasot