Pitää-verbi voi saada joko implikatiivisen tai ei-implikatiivisen tulkinnan; imperfektimuoto piti voi implikoida myös, että puheena oleva teko ei toteutunut. Pakkoa ilmaiseva täytyä-verbi on puolestaan imperfektissä implikatiivinen; lauseen pääverbin ilmaisema teko ilmaistaan suoritetuksi. Täytyi-muodon sisältävän lauseen jälkeen ei näin ollen sovi mutta-lause, joka kieltäisi asian, kun taas ei-implikatiivisen pitää-verbin sisältävän lauseen jatkoksi sopii.
Imperfektimuodot piti ~ ei pitänyt ovat tulkittavissa paitsi ’oli ~ ei ollut määrä’ myös toimijan aikomukseksi ’oli tarkoitus’. Kontekstista ilmenee, kariutuiko (a) vai toteutuiko (b) tehtäväksianto tai aikomus.
Huom. 1. Modaaliverbi pitää esiintyy myös affektisissa yhteyksissä, mm. miksi-kysymyksissä (Miks sun pitää aina olla myöhässä?) ja muissa paheksuntaa tai syytöstä ilmaisevissa konstruktioissa, jolloin implikaatio on ’ei olisi pakko’ (Pitääkö sun olla noin synkkä (k)); toisaalta kehuvissa päivittelyissä (Kyllä pitää olla hyvää!).
Huom. 2. Kun konditionaalin osuus Matihaldin (1980: 45) laskelmien mukaan on vain 5 % kaikista finiittiverbien esiintymistä, modaaliverbeissä se on tätä paljon yleisempää. Hakulisen ja Sorjosen (1989: 76) puhekielisessä aineistossa (n = 365 modaaliverbiä) puolet pitää-verbin esiintymistä oli konditionaalissa, verbien täytyy ja voida tapauksista n. viidennes.
Copyright © Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.
Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat
§ 174 Yleistä substantiivijohdosten tyypeistä
Ominaisuudennimet: kuum-uus, velje-ys
§ 175 Ominaisuus käsitteenä: UUs-sanojen ominaisuuksia
§ 176 Muita UUs-sanojen merkityksiä: heikkous, teollisuus
§ 177 Pitkä vs. lyhyt U: korkeus ja ohuus
§ 178 Mitä U:n edellä: kauneus, alttius, lapsuus, katoavaisuus
Paikkaa ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja
Yksilöä ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja
§ 189 Yksilöä ilmaisevat monentyyppiset johdokset
Muita substantiivien johdostyyppejä ja muotteja
harja-s, neljänne-s, kylj-ys, kerr-os
Affektisia johdostyyppejä ja muotteja
§ 206 Mitä affektisuudella tarkoitetaan sananmuodostuksessa?
pal-ikka, mets-ikkö, lituska, rotisko
Verbikantaiset substantiivijohdokset
Teonnimet ja teon tuloksen nimet
§ 232 Us-sanojen keskeiset tyypit: lakkautus, rynnistys
§ 233 Tyyppi avata : avaus: muodostuksen ja käytön rajoituksia
§ 260 Yleistä adjektiivien johtamisesta
§ 261 Laaja johdostyyppi ja sen alatyypit
§ 262 nen-sanojen sanaluokka ja suhde kantasanaan
lika-inen, teräks-inen, autta-vainen
§ 264 Merkityksenä yleensä kuuluvuus, kantana substantiivi
§ 265 Lisää nen-adjektiivien merkityssuhteista
§ 266 Partisiippiin perustuvat vAinen-sanat
Vierasperäiset: aktiivinen, konventionaalinen
Täydennyksen tai määriteosan saavat: näköinen, paksuinen
§ 269 Epäitsenäisten nen-sanojen tyyppejä
§ 270 Vasaran muotoinen ja muut suhteutusadjektiivien tyypit
§ 284 Pienempiä kuuluvuutta ilmaisevien johdosten tyyppejä
Karitiivijohdokset: hyödy-tön, pala-maton
Muita adjektiivien johdostyyppejä ja muotteja
Järjestysluvut: viide-s, neljä-s-kymmene-s
Partisiipit: otta-va, ote-ttava, otta-nut, ote-ttu, otta-ma(ton)
Komparaatiojohdokset: iso-mpi, iso-in, iso-mm-in, yl-impä-nä
Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta
Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit
Post- ja prepositiot eli adpositiot
Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit
Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina
Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet
Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet
Sijamuotojen syntaksia ja semantiikkaa
Passiivi ja passiivimaiset rakenteet
Modaaliverbit kielioppiperinteessä
Mahdollisuutta ilmaisevat modaaliverbit
Voida ja sen dynaamiset vastineet
§ 1580 Yleistä modaalisista rakenteista
Olla-verbilliset predikaatit nesessiivirakenteessa
§ 1581 Rakennetyypit on tehtävä ja on pakko ~ tarpeen
§ 1582 Meillä on syytä vs. Meidän on syytä
§ 1583 Predikatiivirakenteet: On hyvä ~ turha ~ järkevää mennä
Modaaliset adverbit ja partikkelit
Kielto ja kielteiset ilmaukset
Edellinen pykälä