§ 497 Voi olla ja haluaa olla: verbiketju vs. infinitiivilauseke

Verbiketjun kaltaisia ovat rakenteet, joissa sellaiseen ihmistarkoitteista subjektia edellyttävään verbiin kuin aikoa, haluta, yrittää tai tottua liittyy infinitiivi (a). Kun lauseessa on perussubjekti, siinä on rakenteeltaan samanlainen ketju kuin esim. voida- ja sattua-verbin muodostama (b).

Ilmaustyypit (a) ja (b) eroavat kuitenkin siinä, että tyypissä (a) infinitiivilausekkeen voi sanoa toimivan verbin täydennyksenä: objektina (opiskella saksaa) tai adverbiaalitäydennyksenä (tulemaan ajoissa). Nämä verbit esiintyvät muutenkin objektin tai adverbiaalin kanssa (haluaisin kahvia, tottuivat työhön). Ne ilmaisevat tajunnallisen olion suhdetta tai asennetta potentiaaliseen toimintaansa ja niillä on elollistarkoitteinen subjekti, jollaista tyypin (b) abstraktit verbit eivät edellytä. Niinpä tyypin (a) verbit eivät voi esiintyä suppeakäyttöisissä lausetyypeissä, joissa ei elollista subjektia ole (*Minusta haluaisi tulla kuuluisa).

Jos verbiketjussa on kummankin tyyppinen verbi, ensimmäisenä on modaalinen tai muu abstrakti ketjuverbi (tyyppi b). Muuten verbien järjestys riippuu siitä, millaisen infiniittisen täydennyksen mikin verbi voi saada.

Tyypin (a) lauseet on mahdollista kuvata kahdella tavalla. Ketjukuvaus sopii tarkasteltaessa lauseen nominaalisia jäseniä, hierarkkinen kuvaus taas ohjaa huomion lauseen osien välisiin riippuvuussuhteisiin:

• » Pykälän kirjallisuus
• » Koko luvun kirjallisuus