Hakuohje 
SISÄLLYS > SANAT > Nominijohdokset > Adjektiivijohdokset > Komparaatiojohdokset: iso-mpi, iso-in, iso-mm-in, yl-impä-nä > § 300 Komparatiivin ja superlatiivin muodostus

§ 300 Komparatiivin ja superlatiivin muodostus

Komparaatiojohdoksia ovat komparatiivijohdokset ja superlatiivijohdokset. Niitä nimitetään myös komparaatiomuodoiksi (komparaation asemasta taivutuksen ja johtamisen välimaastossa » § 62). Komparaatiojohdokset ovat adjektiiveja ja adverbeja, joita käytetään vertailun ilmaisemiseen. Niiden muodostus on komparaatiota (» § 633–). Komparaation semanttisena edellytyksenä on adjektiivin kuvaaman ominaisuuden suhteellisuus (» § 603, 605). Adjektiiveista komparaatiojohtimella muodostetut komparaatioadjektiivit taipuvat produktiivisesti muiden nominien tavoin. (Komparaatioadverbeista » § 302.)

Komparaatiojohdokset sisältävät komparatiivin tai superlatiivin johtimen. Johtimet liittyvät genetiivivartaloon. Kantana on useimmiten adjektiivi tai partisiippi. Komparatiivi- ja superlatiivijohtimilla on seuraavat allomorfit (monikon i suluissa):

 
  Y NOM Y vokaalivartalo, M NOM Monikko
Komparatiivi ‑mpi ‑mpA- ~ ‑mmA- ‑mp(i)- ~ ‑mm(i)-
Superlatiivi ‑in ‑impA- ~ ‑immA- ‑imp(i)- ~ ‑imm(i)-

Komparatiivijohtimen edellä kaksitavuisten A-vartaloisten sanojen vartalovokaalina on e (vanhe-mpi, syve-mpi). Joistakin kaksitavuisista adjektiivistuneista VA-partisiipeista esiintyy sekä A:llinen että e:llinen komparatiivi (myyvempi ~ myyvämpi, aikaansaavampi ~ aikaansaavempi). Puhutussa kielessä e:llisyys voi koskea useampitavuisiakin (C)A-vartaloita (matale-mpi). Muu vartalovokaali säilyy.

Superlatiivijohtimen edeltä jää pois vartalon lyhyt loppu-A tai ‑e (hurj-in, mata-l-in, korke-in, pien-in, lyhy-in, avoim-in, valheellis-in), pitkä vartalovokaali lyhenee (terve-in, hita-in, lahjakka-in) ja loppu-i(i) korvautuu e:llä (falske-in, kalle-in). Sanojen tosi, täysi ja uusi superlatiivissa kantavartalo on s-loppuinen (uus-in).

Yleensä adjektiivilla on sekä komparatiivi- että superlatiivijohdos. Poikkeuksia tässä suhteessa ovat viimeinen (*viimeisempi, viimeisin) ja valmis (valmiimpi, *valmein). Toinen vertailuaste puuttuu myös mm. seuraavilta komparaatioadverbeilta: ennemmin (*ennimmin), nyttemmin (*nyttimmin), sittemmin (*sittimmin), äärimmi/llään, ‑lleen (*ääremmi/llään, ‑lleen), perimmältään (*peremmältään). Suppletiivisia komparaatiosarjoja ovat hyväparempiparas ja paljonenemmäneniten. Muodostukseltaan poikkeuksellisia ovat pitempi, pisin ja lyhempi, lyhin (vrt. pitkä, lyhyt). Merkitykseltään superlatiivisia ovat myös immAinen-johtimiset adjektiivit (» § 281).

Komparaatiojohdoltaan poikkeuksellisia ovat kaksitavuiset A-vartaloiset sanat kiva, liila, metka ja risa. Niillä on kantavartaloltaan sekä a- että e-loppuinen komparatiivi: kivampi ~ kivempi, liilampi ~ liilempi, metkampi ~ metkempi, risampi ~ risempi. Superlatiivissa niistä sekä mm. sanoista leuhka, niukka, piukka, riuska, tiukka tavataan odotuksenmukaisen muodon ohella varianttia, jossa loppu-A:n tilalla on o: kivin ~ kivoin, liiloin, metkoin, risoin; leuhkin ~ leuhkoin, tiukin ~ tiukoin. Tällaisia monikon instruktiivimuodon kanssa samanasuisia superlatiiveja on myös kolmitavuisilla A-vartaloilla, esim. solakin ~ solakoin, tanakin ~ tanakoin, kipakimmat ~ kipakoimmat, napakimmat ~ napakoimmat, höppänin ~ höppänöin. (» § 48.)

Huom. (i)nen-loppuisissa yhdysadjektiiveissa komparaatiojohdin voi liittyä edusosan sijasta adjektiivimääriteosaan, esim. laaja-alaisempi ~ laajempialainen, pahanlaatuisin ~ pahimmanlaatuinen (» § 428).

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

Fonologia ja morfofonologia

Taivutus

Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat

Sanarakenne ja sananmuodostus

Nominijohdokset

Yleistä

Substantiivijohdokset

§ 174 Yleistä substantiivijohdosten tyypeistä

Ominaisuudennimet: kuum-uus, velje-ys

Kollektiivijohdokset

Paikkaa ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja

Yksilöä ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja

Muita substantiivien johdostyyppejä ja muotteja

Affektisia johdostyyppejä ja muotteja

Slangin ja epämuodollisen kielen johdostyyppejä ja muotteja

Verbikantaiset substantiivijohdokset

Yleistä

Teonnimet ja teon tuloksen nimet

Muodostus

Teonnimistä

Teon tuloksen nimistä

teke-minen

ajel-u, vetäis-y, hak-u

kaat-o, työnt-ö

ava-us, opet-us

hakk-uu, korj-uu

lyö-nti, parturoi-nti

juhli-nta, hyväksy-ntä

johda-nto, toimi-nto

kohi-na, rääky-nä

sekoit-e, kolk-e, jää-nne

kiinty-mys, suostu-mus

löyd-ös, suomenn-os

kerrostu-ma, hahmotel-ma

Muita tyyppejä

Verbivastineelliset teonnimet

Tekijännimet

Välineennimet

Tekopaikan ja tekotilaisuuden nimet

Adjektiivijohdokset

§ 260 Yleistä adjektiivien johtamisesta

(i)nen-johdokset

§ 261 Laaja johdostyyppi ja sen alatyypit

§ 262 nen-sanojen sanaluokka ja suhde kantasanaan

Morfofonologiaa

lika-inen, teräks-inen, autta-vainen

jala-llinen, tilasto-llinen

poika-mainen, vaisto-mainen

reun-immainen, sis-immäinen

halki-nainen, ulko-nainen

ajo-ittainen, rinna-kkainen

Muut possessiivijohdokset

Karitiivijohdokset: hyödy-tön, pala-maton

Moderatiivijohdokset

Muita adjektiivien johdostyyppejä ja muotteja

Komparaatiojohdokset: iso-mpi, iso-in, iso-mm-in, yl-impä-nä

Verbijohdokset

Adverbijohdokset ja muut päätteelliset adverbit

Yhdyssanat

RAKENNE

Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta

Verbit

Infinitiivit ja partisiipit

Yleistä

Infinitiivien tehtävät ja infinitiivilausekkeiden rakenne

Yleistä

Infinitiivi verbiketjussa

Verbiketju ja infiniittirakenteen sulautumisen asteet

A- ja MA-infinitiivilauseke objektina ja adverbiaalina

A-infinitiivilauseke subjektina

Nesessiivirakenne

Infinitiivilauseke nominin määritteenä

A-infinitiivin perusmuoto adverbiaalina

Irrallinen, interrogatiivinen ja relatiivinen infinitiivilauseke

A-infinitiivin translatiivi

Tavan ja samanaikaisuuden infinitiivirakenteet

Partisiippien tehtävät ja partisiippilausekkeen rakenne

Referatiivirakenne

Temporaalirakenne

Vertailua: tarkoitusta ilmaisevia infiniittirakenteita

Substantiivit

Adjektiivit

Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit

Adverbit

Post- ja prepositiot eli adpositiot

Pronominit ja muut pro-sanat

Numeraalit

Partikkelit

Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit

Nominaaliset lauseenjäsenet

Lausuma ja vuoro

Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina

Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet

Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet

Lause täydennyksenä ja lausekkeen osana

Ellipsi

Vieruspari ja sekvenssi

ILMIÖT

Sulje kaikki tasot