Hakuohje 
SISÄLLYS > RAKENNE > Infinitiivit ja partisiipit > Infinitiivien tehtävät ja infinitiivilausekkeiden rakenne > Infinitiivi verbiketjussa > § 496 Mikä verbiketju on

§ 496 Mikä verbiketju on

Verbiketjussa infinitiivi liittyy modaaliseen tai muuhun abstraktiin verbiin ja muodostaa sen kanssa kaksi- tai useampiverbisen predikaatin. Verbiketjussa on yleensä A-infinitiivin perusmuoto (a, b) mutta eräiden verbien yhteydessä MA-infinitiivi (c). Lisäksi verbiketjussa voi olla partisiippipohjainen vAn-muoto (d) (» § 542). Kuten liittomuodossakin, koko lauseen rakenne määräytyy infiniittisen verbin valenssista. Esimerkeissä verbiketju (liittomuotoineen) on hakasulkeissa.

(a)
Sinun [kannattaisi opiskella] saksaa.
(b)
Sitä tunnetta [ei voi kuvata] sanoin.
(c)
Johtaja [oli sattunut olemaan] juuri silloin paikalla.
(d)
Serkukset [näyttävät tulevan] hyvin toimeen keskenään.

Verbiketjun muodostavat infiniittimuodon kanssa ainakin seuraavat modaaliset tai muut abstraktit verbit (nesessiivisistä rakenteista tarkemmin » § 505):

 
Nesessiiviverbit: kannattaa, pitää, sopia, tarvita, täytyä | Muut A-infinitiivin saavat: alkaa, ehtiä, mahtaa, meinata ’olla vähällä’, saada, saattaa, tahtoa, taitaa, tavata ’olla tapana’, uhata, voida | MA-infinitiivin saavat: alkaa, lakata, pakata ’pyrkiä’, pyrkiä, ruveta, tupata, sattua | vAn-muodon saavat vaikutelmaverbit: kuulua, näkyä, näyttää, osoittautua, tuntua, vaikuttaa

Nämä verbit kvalifioivat koko asiaintilaa: ne ilmaisevat asiaintilan välttämättömyyttä, mahdollisuutta tai todennäköisyyttä (» § 1562), sen ilmenemistä, alkamista tai loppumista. Niillä ei välttämättä ole omaa subjektia, ja siksi ne esiintyvät myös erikoislausetyypeissä, joilla ei ole selvää subjektia, kuten omistus‑, tulos- tai tilalauseissa (e).

(e)
Hänestä voi tulla sensaatio. (k) | – – kesäheilasta alkaa kehittyä jatkuva suhde, jota onkin aikanaan vaikeampaa pistää poikki. (l) | Siinä saattoi tv:n ääressä istuvalta kansalaiselta mennä glögi väärään kurkkuun, onhan ”väsymyksellä” tällaisissa yhteyksissä tavannut olla tietty sivumerkityksensä. (l) | Nyt vain sattuu olemaan sillä tavalla, että Aravirta ja Strömberg ovat molemmat jokereita. (l) | – – sadeviitan alla rupesi olemaan kuumaa ja hiostavaa. (k)

Verbiketjussa saattaa olla useampiakin verbejä. Tällöin nesessiivinen verbi edeltää ei-nesessiivistä (f) ja episteemistä modaalisuutta ilmaiseva verbi deonttista tai dynaamista (g) (» § 15521557). A-infinitiivin saavat verbit edeltävät yleensä MA-infinitiivin saavia, joten sellaisia merkityksen kannalta mahdollisia yhdistelmiä kuin sattuu voimaan lähteä ei juuri esiinny.

(f)
Meidän täytyy voida pysähtyä.
(g)
Mahdatkohan sinä saada lähteä?

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

Fonologia ja morfofonologia

Taivutus

Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat

Sanarakenne ja sananmuodostus

Nominijohdokset

Yleistä

Substantiivijohdokset

§ 174 Yleistä substantiivijohdosten tyypeistä

Ominaisuudennimet: kuum-uus, velje-ys

Kollektiivijohdokset

Paikkaa ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja

Yksilöä ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja

Muita substantiivien johdostyyppejä ja muotteja

Affektisia johdostyyppejä ja muotteja

Slangin ja epämuodollisen kielen johdostyyppejä ja muotteja

Verbikantaiset substantiivijohdokset

Yleistä

Teonnimet ja teon tuloksen nimet

Muodostus

Teonnimistä

Teon tuloksen nimistä

teke-minen

ajel-u, vetäis-y, hak-u

kaat-o, työnt-ö

ava-us, opet-us

hakk-uu, korj-uu

lyö-nti, parturoi-nti

juhli-nta, hyväksy-ntä

johda-nto, toimi-nto

kohi-na, rääky-nä

sekoit-e, kolk-e, jää-nne

kiinty-mys, suostu-mus

löyd-ös, suomenn-os

kerrostu-ma, hahmotel-ma

Muita tyyppejä

Verbivastineelliset teonnimet

Tekijännimet

Välineennimet

Tekopaikan ja tekotilaisuuden nimet

Adjektiivijohdokset

§ 260 Yleistä adjektiivien johtamisesta

(i)nen-johdokset

§ 261 Laaja johdostyyppi ja sen alatyypit

§ 262 nen-sanojen sanaluokka ja suhde kantasanaan

Morfofonologiaa

lika-inen, teräks-inen, autta-vainen

jala-llinen, tilasto-llinen

poika-mainen, vaisto-mainen

reun-immainen, sis-immäinen

halki-nainen, ulko-nainen

ajo-ittainen, rinna-kkainen

Muut possessiivijohdokset

Karitiivijohdokset: hyödy-tön, pala-maton

Moderatiivijohdokset

Muita adjektiivien johdostyyppejä ja muotteja

Komparaatiojohdokset: iso-mpi, iso-in, iso-mm-in, yl-impä-nä

Verbijohdokset

Adverbijohdokset ja muut päätteelliset adverbit

Yhdyssanat

RAKENNE

Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta

Verbit

Infinitiivit ja partisiipit

Yleistä

Infinitiivien tehtävät ja infinitiivilausekkeiden rakenne

Yleistä

Infinitiivi verbiketjussa

Verbiketju ja infiniittirakenteen sulautumisen asteet

A- ja MA-infinitiivilauseke objektina ja adverbiaalina

A-infinitiivilauseke subjektina

Nesessiivirakenne

Infinitiivilauseke nominin määritteenä

A-infinitiivin perusmuoto adverbiaalina

Irrallinen, interrogatiivinen ja relatiivinen infinitiivilauseke

A-infinitiivin translatiivi

Tavan ja samanaikaisuuden infinitiivirakenteet

Partisiippien tehtävät ja partisiippilausekkeen rakenne

Referatiivirakenne

Temporaalirakenne

Vertailua: tarkoitusta ilmaisevia infiniittirakenteita

Substantiivit

Adjektiivit

Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit

Adverbit

Post- ja prepositiot eli adpositiot

Pronominit ja muut pro-sanat

Numeraalit

Partikkelit

Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit

Nominaaliset lauseenjäsenet

Lausuma ja vuoro

Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina

Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet

Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet

Lause täydennyksenä ja lausekkeen osana

Ellipsi

Vieruspari ja sekvenssi

ILMIÖT

Sulje kaikki tasot