Temporaalirakenne on adverbiaalina toimiva infiniittinen lauseke, jonka edussanana on E-infinitiivin inessiivi eli essA-muoto tai TUA-infiniitti. Temporaalirakenne toimii puiteadverbiaalina ja kertoo, minkä toisen tapahtuman ajankohtaan hallitsevan lauseen tarkoittama tilanne sijoittuu. Rakenteella on samantapainen tehtävä kuin kun-lauseella. Temporaalirakenteen essA-muoto ilmaisee hallitsevan rakenteen kanssa ainakin osittain samanaikaista, TUA-muoto sitä aiempaa tai aiemmin alkanutta tilannetta (» § 544).
Samanaikainen: -essA | Aiempi: -(t)tUA | |
Subjektillinen | Alhon jäädessä eläkkeelle ~ jäädessään eläkkeelle Virta oli toimistopäällikkönä. | Alhon jäätyä eläkkeelle ~ jäätyään eläkkeelle Virta sai uusia luottamustoimia. |
Subjektiton | Eläkkeelle jäätäessä ~ jäädessä tulee mieleen kaikenlaista. | Eläkkeelle jäätyä on sitten aikaa puuhailla. |
Temporaalirakenteessa on genetiivisubjekti tai sitä vastaava possessiivisuffiksi (» § 546), tai se on subjektiton (» § 547). Rakennetta ei muodosteta erikoislausetyypeistä (*minulla ollessa aikaa, *minusta tultua kuuluisa).
Temporaalirakenteella on periaatteessa aktiivi ja passiivi, mutta niiden jakauma on epäsymmetrinen. essA-rakenteella on morfologinen aktiivi ja passiivi: jäädessä, jäätäessä. TUA-rakenne sen sijaan on morfologisesti passiivimuotoinen mutta tehtävältään pääasiassa aktiivimuotoisen essA-rakenteen kaltainen (» § 548). TUA-infiniitti on aina yksikössä. Se on kiteytynyt analysoimattomaksi ja etääntynyt sekä passiivin että partitiivin merkityksestä. Se käyttäytyy aktiivimuodon tavoin, sillä siihen liittyy sekä genetiivisubjekti että objekti: poliisin pysäytettyä auton ~ heilautettua kättään.
Temporaalirakenne kuuluu niihin infiniittirakenteisiin, joiden objektin sijaan hallitseva lause ei vaikuta (» § 938): totaaliobjekti on genetiivissä (a), eikä hallitsevan lauseen kielteisyys edellytä partitiiviobjektia (b). Tämä koskee ensi sijassa rakennetta, jossa on genetiivisubjekti tai possessiivisuffiksi; muuten objektia ei juuri käytetä.
Huom. Temporaalirakenne on ennen kaikkea kirjoitetun kielen keino. Rakenteen essA-muotoja esiintyi Lauseopin arkiston yleiskielen aineistossa 1000 lausetta kohti keskimäärin 19 mutta murreaineistossa vain keskimäärin 2. Rakenteen TUA-muoto on essA-muotoa harvinaisempi, murreaineistossa erittäin harvinainen. (Ikola ym. 1989: 325–344, 450–453.)
Copyright © Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.
Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat
§ 174 Yleistä substantiivijohdosten tyypeistä
Ominaisuudennimet: kuum-uus, velje-ys
§ 175 Ominaisuus käsitteenä: UUs-sanojen ominaisuuksia
§ 176 Muita UUs-sanojen merkityksiä: heikkous, teollisuus
§ 177 Pitkä vs. lyhyt U: korkeus ja ohuus
§ 178 Mitä U:n edellä: kauneus, alttius, lapsuus, katoavaisuus
Paikkaa ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja
Yksilöä ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja
§ 189 Yksilöä ilmaisevat monentyyppiset johdokset
Muita substantiivien johdostyyppejä ja muotteja
harja-s, neljänne-s, kylj-ys, kerr-os
Affektisia johdostyyppejä ja muotteja
§ 206 Mitä affektisuudella tarkoitetaan sananmuodostuksessa?
pal-ikka, mets-ikkö, lituska, rotisko
Verbikantaiset substantiivijohdokset
Teonnimet ja teon tuloksen nimet
§ 232 Us-sanojen keskeiset tyypit: lakkautus, rynnistys
§ 233 Tyyppi avata : avaus: muodostuksen ja käytön rajoituksia
§ 260 Yleistä adjektiivien johtamisesta
§ 261 Laaja johdostyyppi ja sen alatyypit
§ 262 nen-sanojen sanaluokka ja suhde kantasanaan
lika-inen, teräks-inen, autta-vainen
§ 264 Merkityksenä yleensä kuuluvuus, kantana substantiivi
§ 265 Lisää nen-adjektiivien merkityssuhteista
§ 266 Partisiippiin perustuvat vAinen-sanat
Vierasperäiset: aktiivinen, konventionaalinen
Täydennyksen tai määriteosan saavat: näköinen, paksuinen
§ 269 Epäitsenäisten nen-sanojen tyyppejä
§ 270 Vasaran muotoinen ja muut suhteutusadjektiivien tyypit
§ 284 Pienempiä kuuluvuutta ilmaisevien johdosten tyyppejä
Karitiivijohdokset: hyödy-tön, pala-maton
Muita adjektiivien johdostyyppejä ja muotteja
Järjestysluvut: viide-s, neljä-s-kymmene-s
Partisiipit: otta-va, ote-ttava, otta-nut, ote-ttu, otta-ma(ton)
Komparaatiojohdokset: iso-mpi, iso-in, iso-mm-in, yl-impä-nä
Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta
Infinitiivien tehtävät ja infinitiivilausekkeiden rakenne
Verbiketju ja infiniittirakenteen sulautumisen asteet
A- ja MA-infinitiivilauseke objektina ja adverbiaalina
A-infinitiivilauseke subjektina
§ 503 Minua pelotti lähteä ja muut infinitiivisubjektitapaukset
§ 504 Olla tai intransitiiviverbi: Oli ihana ~ tuntui ihanalta uida
Infinitiivilauseke nominin määritteenä
A-infinitiivin perusmuoto adverbiaalina
Irrallinen, interrogatiivinen ja relatiivinen infinitiivilauseke
Partisiippien tehtävät ja partisiippilausekkeen rakenne
Partisiippien merkitys ja aikasuhteet
Aiemman ja päättymättömän ajan partisiipit
Passiivin VA-partisiipin tulkinnat
Referatiivirakenteen merkitys ja käyttö
Aktiivi- ja passiivimuotoinen referatiivirakenne
Referatiivirakenteen verbinjälkeisen NP:n sija
Subjektina toimiva referatiivirakenne ja näkyy tulevan -rakenne
§ 543 Mikä temporaalirakenne on
Temporaalirakenteen aikasuhteet ja merkitystulkinnat
Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit
Post- ja prepositiot eli adpositiot
Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit
Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina
Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet
Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet