Kolmitavuiset affektisen sävyiset UlA- ja (U)rA-loppuiset sanat ovat enimmäkseen substantiiveja. Niissä on niin kantasanallisia, korrelaatillisia kuin kantasanattomiakin. Elollisen yksilön nimityksiä ei ole monta.
Lisäksi esiintyy johdinyhtymän ‑(U)lAinen tai ‑(U)rAinen sisältäviä substantiiveja ja adjektiiveja. Niissä on sekä substantiivi- että adjektiivikantaisia.
(Vrt. paikkaa ilmaisevat lA-substantiivijohdokset » § 186; ei-affektiset lAinen-johdokset » § 190 – 191.)
Myös kolmitavuisissa nA-loppuisissa sanoissa on joitakin affektisen sävyisiä, yleensä kantasanattomia lekseemejä:
Useat kolmitavuiset (e)lO- ja (e)rO-loppuiset sanat ovat sävyltään affektisia. Useimmiten ne ovat lekseemikannattomia ja kantavartaloltaan deskriptiivisiä. Sanoissa on sekä substantiiveja (pejoratiivisia yksilönnimiä varsinkin (e)rO-loppuisissa) että adjektiiveja.
Johdinyhtymän -(e)lOinen tai ‑(e)rOinen sisältävät esim. adjektiivit sokkeloinen, heiveröinen ja substantiivi jupperoinen (< juppi) (L). (Muut lO-loppuiset johdokset » § 205.)
Huom. Kolmitavuisia (U)lA-loppuisia substantiiveja, jotka eivät ole affektisia eivätkä johdoksia, ovat esim. apila, jäkälä, kampela, kukkula, käpälä, pykälä, ritilä, rA-loppuisia esim. haikara, jakkara, kihara, kypärä, makkara, pisara, tavara, vaahtera, äpärä, (e)rO‑loppuisia komero, kukkaro, lokero, pusero ja vyötärö. Osa on lainasanoja. Lainoja, joissa l-aineskin on vierasta alkuperää, ovat esim. humala, kattila, kynttilä, satula ja sämpylä sekä näitä nuoremmat vierassanat kuten epistola tai pergola. (Myös » § 152.)
Copyright © Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.
Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat
§ 174 Yleistä substantiivijohdosten tyypeistä
Ominaisuudennimet: kuum-uus, velje-ys
§ 175 Ominaisuus käsitteenä: UUs-sanojen ominaisuuksia
§ 176 Muita UUs-sanojen merkityksiä: heikkous, teollisuus
§ 177 Pitkä vs. lyhyt U: korkeus ja ohuus
§ 178 Mitä U:n edellä: kauneus, alttius, lapsuus, katoavaisuus
Paikkaa ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja
Yksilöä ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja
§ 189 Yksilöä ilmaisevat monentyyppiset johdokset
Muita substantiivien johdostyyppejä ja muotteja
harja-s, neljänne-s, kylj-ys, kerr-os
Affektisia johdostyyppejä ja muotteja
§ 206 Mitä affektisuudella tarkoitetaan sananmuodostuksessa?
pal-ikka, mets-ikkö, lituska, rotisko
Verbikantaiset substantiivijohdokset
Teonnimet ja teon tuloksen nimet
§ 232 Us-sanojen keskeiset tyypit: lakkautus, rynnistys
§ 233 Tyyppi avata : avaus: muodostuksen ja käytön rajoituksia
§ 260 Yleistä adjektiivien johtamisesta
§ 261 Laaja johdostyyppi ja sen alatyypit
§ 262 nen-sanojen sanaluokka ja suhde kantasanaan
lika-inen, teräks-inen, autta-vainen
§ 264 Merkityksenä yleensä kuuluvuus, kantana substantiivi
§ 265 Lisää nen-adjektiivien merkityssuhteista
§ 266 Partisiippiin perustuvat vAinen-sanat
Vierasperäiset: aktiivinen, konventionaalinen
Täydennyksen tai määriteosan saavat: näköinen, paksuinen
§ 269 Epäitsenäisten nen-sanojen tyyppejä
§ 270 Vasaran muotoinen ja muut suhteutusadjektiivien tyypit
§ 284 Pienempiä kuuluvuutta ilmaisevien johdosten tyyppejä
Karitiivijohdokset: hyödy-tön, pala-maton
Muita adjektiivien johdostyyppejä ja muotteja
Järjestysluvut: viide-s, neljä-s-kymmene-s
Partisiipit: otta-va, ote-ttava, otta-nut, ote-ttu, otta-ma(ton)
Komparaatiojohdokset: iso-mpi, iso-in, iso-mm-in, yl-impä-nä
Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta
Infinitiivien tehtävät ja infinitiivilausekkeiden rakenne
Verbiketju ja infiniittirakenteen sulautumisen asteet
A- ja MA-infinitiivilauseke objektina ja adverbiaalina
A-infinitiivilauseke subjektina
§ 503 Minua pelotti lähteä ja muut infinitiivisubjektitapaukset
§ 504 Olla tai intransitiiviverbi: Oli ihana ~ tuntui ihanalta uida
Infinitiivilauseke nominin määritteenä
A-infinitiivin perusmuoto adverbiaalina
Irrallinen, interrogatiivinen ja relatiivinen infinitiivilauseke
Partisiippien tehtävät ja partisiippilausekkeen rakenne
Partisiippien merkitys ja aikasuhteet
Aiemman ja päättymättömän ajan partisiipit
Passiivin VA-partisiipin tulkinnat
Referatiivirakenteen merkitys ja käyttö
Aktiivi- ja passiivimuotoinen referatiivirakenne
Referatiivirakenteen verbinjälkeisen NP:n sija
Subjektina toimiva referatiivirakenne ja näkyy tulevan -rakenne
§ 543 Mikä temporaalirakenne on
Temporaalirakenteen aikasuhteet ja merkitystulkinnat
Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit
Post- ja prepositiot eli adpositiot
Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit
Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina
Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet
Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet