Hakuohje 
SISÄLLYS > RAKENNE > Infinitiivit ja partisiipit > Infinitiivien tehtävät ja infinitiivilausekkeiden rakenne > Yleistä > § 492 Kolme infinitiiviä: yleiskatsaus

§ 492 Kolme infinitiiviä: yleiskatsaus

Infinitiivejä on kolme, ja niitä nimitetään tunnustensa mukaan A‑, E- ja MA-infinitiiveiksi. Niillä on osittainen sijataivutus (» asetelma 89; taivutuksesta tarkemmin » § 120121). Passiivimuoto on vain E-infinitiivin inessiivillä ja vähäkäyttöisellä MA-infinitiivin instruktiivilla.

Asetelma 89: Infinitiivit
A-infinitiivi Perusmuoto sanoa, vastata
  Translatiivi sanoakseen, vastatakseen
E-infinitiivi Inessiivi sanoessa, vastatessa; PASS: sanottaessa, vastattaessa
  Instruktiivi sanoen, vastaten
MA-infinitiivi Inessiivi sanomassa, vastaamassa
  Elatiivi sanomasta, vastaamasta
  Illatiivi sanomaan, vastaamaan
  Adessiivi sanomalla, vastaamalla
  Abessiivi sanomatta, vastaamatta
  Instruktiivi sanoman, vastaaman; PASS: sanottaman, vastattaman

Infinitiivilausekkeet ovat tyypillisesti subjektittomia, mutta eräisiin rakenteisiin kuuluu genetiivisubjekti tai possessiivisuffiksi: Antin sanoessa, sanoessaan, kaikkien nähden, muiden huomaamatta. Subjektittoman infinitiivin implisiittinen subjekti tulkitaan yleensä samaksi kuin jokin hallitsevan lauseen jäsen (» § 501, 508, 519); tietyin ehdoin sen tulkinta jää auki (» § 504, 520). Infinitiivilausekkeen muodostaminen edellyttää, että verbi voi saada perussubjektin. Esimerkiksi tulla-verbillinen infinitiivilauseke on mahdollista muodostaa perussubjektillisesta tyypistä tulla joksikin mutta ei sitä merkitykseltään lähellä olevasta tuloslauseesta jostakusta tulee jotakin:

 
Haluaisin tulla kuuluisaksi. | Olisin valmis tulemaan kuuluisaksi. | Hän oli liian nuori tullessaan kuuluisaksi.

Jos infinitiivi vastaa erikoislausetyyppiä, kuten tapauksissa Meistä voi tulla ~ sattui tulemaan kuuluisia, infinitiivi kuuluu verbiketjuun (» § 496) tai verbiliittoon (» § 451).

A-infinitiivin perusmuodon ja MA-infinitiivin sisäpaikallissijojen muodostamia lausekkeita käytetään verbin tai muotin täydennyksinä (» § 499504). A-infinitiivilauseke toimii objektina tai subjektina. Sekä A- että MA-infinitiivilauseke voi määrittää adjektiivia (» § 508509). Monia abstrakteja substantiiveja voi määrittää A-infinitiivi, rajallisemmin MA-infinitiivi (» § 506). A-infinitiivin translatiivi, E-infinitiivi ja MA-infinitiivin ulkopaikallissijat muodostavat lausekkeita, jotka toimivat pääasiassa verbin tai lauseen adverbiaalimääritteinä.

Huom. Tässä kieliopissa on luovuttu infinitiivien perinteisistä nimityksistä 1., 2. ja 3. infinitiivi. Infinitiiveiksi ei myöskään katsota aiemmissa kieliopeissa mainittuja 4. ja 5. infinitiiviä. 4. infinitiiviksi on kutsuttu verbikantaisen minen-substantiivin muotoa vähäkäyttöisessä olla-verbillisessä verbiliitossa, jossa se toisin kuin substantiivina voi saada objektin: Sitä ei käy kieltäminen (» § 452). 5. infinitiiviksi on sanottu possessiivisuffiksilliseksi kiteytynyttä mAisillAAn-muotoa, joka esiintyy enimmäkseen verbiliitossa olla-verbin yhteydessä (» § 452, 1521). Sitä esiintyy myös statusrakenteessa (» § 877) ja tilaa ilmaisevana adverbiaalina: Hän laulaa kuolemaisillaankin kovalla äänellä (Ylikoski 2003). mAisillAAn-muoto kuuluu vajaataivutteisiin, paikallissijan sisältäviin tilanilmauksiin, kuten paitasillaan (» § 685) .

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

Fonologia ja morfofonologia

Taivutus

Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat

Sanarakenne ja sananmuodostus

Nominijohdokset

Yleistä

Substantiivijohdokset

§ 174 Yleistä substantiivijohdosten tyypeistä

Ominaisuudennimet: kuum-uus, velje-ys

Kollektiivijohdokset

Paikkaa ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja

Yksilöä ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja

Muita substantiivien johdostyyppejä ja muotteja

Affektisia johdostyyppejä ja muotteja

Slangin ja epämuodollisen kielen johdostyyppejä ja muotteja

Verbikantaiset substantiivijohdokset

Yleistä

Teonnimet ja teon tuloksen nimet

Muodostus

Teonnimistä

Teon tuloksen nimistä

teke-minen

ajel-u, vetäis-y, hak-u

kaat-o, työnt-ö

ava-us, opet-us

hakk-uu, korj-uu

lyö-nti, parturoi-nti

juhli-nta, hyväksy-ntä

johda-nto, toimi-nto

kohi-na, rääky-nä

sekoit-e, kolk-e, jää-nne

kiinty-mys, suostu-mus

löyd-ös, suomenn-os

kerrostu-ma, hahmotel-ma

Muita tyyppejä

Verbivastineelliset teonnimet

Tekijännimet

Välineennimet

Tekopaikan ja tekotilaisuuden nimet

Adjektiivijohdokset

§ 260 Yleistä adjektiivien johtamisesta

(i)nen-johdokset

§ 261 Laaja johdostyyppi ja sen alatyypit

§ 262 nen-sanojen sanaluokka ja suhde kantasanaan

Morfofonologiaa

lika-inen, teräks-inen, autta-vainen

jala-llinen, tilasto-llinen

poika-mainen, vaisto-mainen

reun-immainen, sis-immäinen

halki-nainen, ulko-nainen

ajo-ittainen, rinna-kkainen

Muut possessiivijohdokset

Karitiivijohdokset: hyödy-tön, pala-maton

Moderatiivijohdokset

Muita adjektiivien johdostyyppejä ja muotteja

Komparaatiojohdokset: iso-mpi, iso-in, iso-mm-in, yl-impä-nä

Verbijohdokset

Adverbijohdokset ja muut päätteelliset adverbit

Yhdyssanat

RAKENNE

Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta

Verbit

Infinitiivit ja partisiipit

Yleistä

Infinitiivien tehtävät ja infinitiivilausekkeiden rakenne

Yleistä

Infinitiivi verbiketjussa

Verbiketju ja infiniittirakenteen sulautumisen asteet

A- ja MA-infinitiivilauseke objektina ja adverbiaalina

A-infinitiivilauseke subjektina

Nesessiivirakenne

Infinitiivilauseke nominin määritteenä

A-infinitiivin perusmuoto adverbiaalina

Irrallinen, interrogatiivinen ja relatiivinen infinitiivilauseke

A-infinitiivin translatiivi

Tavan ja samanaikaisuuden infinitiivirakenteet

Partisiippien tehtävät ja partisiippilausekkeen rakenne

Referatiivirakenne

Temporaalirakenne

Vertailua: tarkoitusta ilmaisevia infiniittirakenteita

Substantiivit

Adjektiivit

Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit

Adverbit

Post- ja prepositiot eli adpositiot

Pronominit ja muut pro-sanat

Numeraalit

Partikkelit

Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit

Nominaaliset lauseenjäsenet

Lausuma ja vuoro

Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina

Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet

Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet

Lause täydennyksenä ja lausekkeen osana

Ellipsi

Vieruspari ja sekvenssi

ILMIÖT

Sulje kaikki tasot