VISK - § 285 isA-adjektiivien muodostus ja merkitys

SISÄLLYS > SANAT > Nominijohdokset > Adjektiivijohdokset > Muut possessiivijohdokset > riita-isa, viihty-isä > § 285 isA-adjektiivien muodostus ja merkitys

§ 285 isA-adjektiivien muodostus ja merkitys

Johtimen ‑isA sisältävät adjektiivijohdokset ovat merkitykseltään yleensä possessiivisia. Kantana on kaksitavuinen substantiivi tai muu nominivartalo (ei e-loppuinen eikä supistumavartalo) tai U-loppuinen verbivartalo. Johdin liittyy kantasanan (vahvaan) vokaalivartaloon, jonka loppuvokaali säilyy (loppu-i tosin sulautuu johtimeen: leikk-isä). isA-johdoksia on runsaat 70 sanakirjalekseemiä, ja niillä on usein rinnallaan samakantainen (i)nen-johdos. Tyyppi ei ole produktiivinen (i)nen-johdosten tavoin, mutta karttuu etenkin (i)nen-johdosten motivoimana. Toisin kuin (i)nen-johdoksilla, isA-johdoksen kantasanana ei voi olla yhdyssana.

Substantiivikantaisen isA-johdoksen merkitykseen sisältyy usein kantasanan tarkoitteen runsauden implikaatio. Kantoina esiintyy niin jaollis- kuin jaotontarkoitteisiakin substantiiveja, useammin merkitykseltään abstrakteja kuin konkreettisia.

eloisa, leikkisä, lihaisa, lukuisa, meluisa, riitaisa, satoisa, sopuisa, sotaisa, tuhoisa, tuottoisa, valoisa, varjoisa, ärtyisä (PS), hämyisä, sotkuisa (NS, skt)

Häntä riivasi raivoisa mustasukkaisuus. (k) | Ohjelma surffaa mukana kuohuisassa kulttuurissa, joka on alati liikkeessä – –. (L) | Näyttää kalaisalta paikalta. (k)

Verbikantaisia isA-johdoksia on vajaat kymmenen lekseemiä. Ne ilmaisevat kantaverbinsä tarkoittaman tapahtuman luonteenomaisuutta tai esiintymismahdollisuutta ja samalla sen suurta astetta luonnehdittavan substantiivin tarkoitteen yhteydessä (vrt. verbivartaloiset (i)nen-johdokset » § 275).

joutuisa (< joutua) ’sellainen, joka joutuu, toimii tai tapahtuu nopeasti’ | taipuisa ’sellainen, joka taipuu helposti’ | viihtyisä ’sellainen, jossa viihtyy (hyvin)’

Samansisältöisiä voivat olla deverbaalijohdoskantaiset:

antoisa (< anto < antaa) ’sellainen, joka antaa paljon’ | riittoisa ’sellainen, josta riittää paljon tai hyvin’ | vetoisa ’sellainen, jossa tai joka vetää paljon’

Vajaalla puolella isA-johdoksista on samakantainen, yleensä synonyyminen inen-johtiminen vastine (johdostyyppien suhteesta » § 286); joskus vastineena on myös kAs-, llinen- tai vA-johdos.

kotoisa ~ kotoinen, kärttyisä ~ kärttyinen, mieluisa ~ mieluinen, myrskyisä ~ myrskyinen, riitaisa ~ riitainen, suojaisa ~ suojainen | laatuisa ~ laadukas, riemuisa ~ riemullinen ~ riemukas ~ riemuinen, valtaisa ~ valtava, voittoisa ~ voitokas ~ voitollinen

Eräät isA-johdokset ovat ylätyylisiä, esim. rauhaisa (vrt. neutraali variantti rauhallinen), turvaisa (vrt. turvallinen), tuskaisa (vrt. tuska(ll)inen). On myös merkitykseltään säännöllisistä johdoksista poikkeavia leksikaalistumia, osa kantasanattomia:

kiintoisa, kuuluisa, lokoisa ’mukava’, mieluisa, suotuisa ’hyvä, otollinen’, sävyisä ’lauhkea, sopuisa’, valtaisa ’valtava’

Lekseemikannattomia mutta eA-adjektiivikorrelaatillisia ovat OisA-loppuiset sanat leppoisa ja makoisa (vrt. leppeä, makea).

Uusia isA-johdoksia syntyy inen-johdosten mallin mukaan (» § 286), mutta myös inen-vastineettomat uudismuodosteet ovat mahdollisia, esim. kitaisa hai [jättikitahai] (L); uhoisa saarivaltio Japani (L); suomalaisten oopperalaulajien kirkas tai bassoisa kuoro (L).