Verbin ja lauseen adverbiaalityypit ovat seuraavat:
Adverbiaalitäydennyksiä ovat verbin valenssin mukaiset adverbiaalit sekä jonkin konstruktion eli täydennysmuotin tai lausetyypin edellyttämät adverbiaalit (» asetelma 149).
| Verbin valenssin mukaiset | Konstruktion edellyttämät | ||
| Rektionmukaiset | Muut | Täydennysmuotin
edellyttämät |
Lausetyypin
edellyttämät |
| Pidän sinusta.
Toimin opettajana. Tartu hetkeen! |
Asun täällä ~ Espoossa.
Muutan Hyvinkäälle ~ rajan taakse. |
Juoksin keuhkoni
pihalle ~ puhki ~ mäsäksi. |
Pihassa ~ Minulla
on auto. Hänestä tuli leipuri. |
Verbin valenssiadverbiaaleja on kahdenlaisia. Rektionmukainen täydennys on tietyssä sijassa, esim. tykätä jostakin (rektiosta » § 1225). Rektioadverbiaaleja ovat myös täydennyksenä toimivat predikatiiviadverbiaalit: toimia opettajana, muuttua paremmaksi, näyttää hyvältä, maistua mansikalle ~ mansikalta (» § 974).
Toiseksi verbi voi edellyttää adverbiaalitäydennykseltään lokatiivisuutta tai tiettyä suuntaisuutta, ei tiettyä sijamuotoa. Adverbiaali voi kuulua verbin valenssiin, mutta konstruktio muodostaa samalla täydennysmuotin, jossa adverbiaalina on paikallissijainen lauseke taikka adverbi- tai adpositiolauseke; tällaisessa konstruktiossa voi esiintyä muukin kuin valenssiadverbiaalin saava verbi (» § 474). Tällaisia ovat mm. olemisverbien sijaintikohtaa ilmaisevat täydennykset, liikeverbien lähdettä ja kohdetta ilmaisevat täydennykset sekä antamis- ja saamisverbien lähdettä ja kohdetta ilmaisevat täydennykset.
Täydennysmuotin edellyttämiä täydennyksiä sisältyy esim. resultatiivimuottiin, jossa adverbiaali merkitsee ilmauksen aspektiltaan rajatuksi (» § 482).
Lausetyypin edellyttämiä adverbiaalitäydennyksiä on mm. omistus-, eksistentiaali- ja tuloslauseissa (» § 891 – 906):
Copyright © Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.
Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat
§ 174 Yleistä substantiivijohdosten tyypeistä
Ominaisuudennimet: kuum-uus, velje-ys
§ 175 Ominaisuus käsitteenä: UUs-sanojen ominaisuuksia
§ 176 Muita UUs-sanojen merkityksiä: heikkous, teollisuus
§ 177 Pitkä vs. lyhyt U: korkeus ja ohuus
§ 178 Mitä U:n edellä: kauneus, alttius, lapsuus, katoavaisuus
Paikkaa ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja
Yksilöä ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja
§ 189 Yksilöä ilmaisevat monentyyppiset johdokset
Muita substantiivien johdostyyppejä ja muotteja
harja-s, neljänne-s, kylj-ys, kerr-os
Affektisia johdostyyppejä ja muotteja
§ 206 Mitä affektisuudella tarkoitetaan sananmuodostuksessa?
pal-ikka, mets-ikkö, lituska, rotisko
Verbikantaiset substantiivijohdokset
Teonnimet ja teon tuloksen nimet
§ 232 Us-sanojen keskeiset tyypit: lakkautus, rynnistys
§ 233 Tyyppi avata : avaus: muodostuksen ja käytön rajoituksia
§ 260 Yleistä adjektiivien johtamisesta
§ 261 Laaja johdostyyppi ja sen alatyypit
§ 262 nen-sanojen sanaluokka ja suhde kantasanaan
lika-inen, teräks-inen, autta-vainen
§ 264 Merkityksenä yleensä kuuluvuus, kantana substantiivi
§ 265 Lisää nen-adjektiivien merkityssuhteista
§ 266 Partisiippiin perustuvat vAinen-sanat
Vierasperäiset: aktiivinen, konventionaalinen
Täydennyksen tai määriteosan saavat: näköinen, paksuinen
§ 269 Epäitsenäisten nen-sanojen tyyppejä
§ 270 Vasaran muotoinen ja muut suhteutusadjektiivien tyypit
§ 284 Pienempiä kuuluvuutta ilmaisevien johdosten tyyppejä
Karitiivijohdokset: hyödy-tön, pala-maton
Muita adjektiivien johdostyyppejä ja muotteja
Järjestysluvut: viide-s, neljä-s-kymmene-s
Partisiipit: otta-va, ote-ttava, otta-nut, ote-ttu, otta-ma(ton)
Komparaatiojohdokset: iso-mpi, iso-in, iso-mm-in, yl-impä-nä
Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta
Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit
Post- ja prepositiot eli adpositiot
Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit
Perussubjekti, e-subjekti ja genetiivisubjekti
Partitiivi ja nominatiivi subjektissa
Subjektin sija ja kvantitatiivinen määräisyys
Genetiivi ja muut subjektin sijat nesessiivirakenteessa
Transitiivisuus ja objektin semantiikka
Partitiivi- ja totaaliobjektin oppositio
§ 930 Yleiskatsaus: milloin partitiivi, milloin muu sija
Nominatiivi, genetiivi ja akkusatiivi totaaliobjektin sijana
Hallitsevan lauseen vaikutus infinitiivin objektin sijaan
Infiniittisen rakenteen objektin sijan itsenäinen määräytyminen
Subjektin laadusta riippuva predikatiivin sija
§ 946 Yleiskatsaus nominatiivin ja partitiivin valintaan
Ekvatiivilause ja jäännöksetön predikatiivi
Muodoltaan vaihtelematon predikatiivi
Partitiivi pronominipredikatiivin sijana
Subjektiton ja asiaintilaa luonnehtiva predikatiivi
Adverbiaalien morfologisia ja syntaktisia ominaisuuksia
Adverbiaali täydennyksenä ja määritteenä
§ 961 Valenssin tai lausetyypin mukaiset adverbiaalit
Lauseessa useampi saman merkitysryhmän adverbiaali
Suhdesääntö ja adverbiaalin tulkinta
§ 966 Suuntaisen adverbiaalin tulkinta: Se meni ~ panin sen ulos
§ 967 Olopaikan adverbaalin tulkinta: Kannan mehua lasissa pihalla
Objektinsijainen määrän adverbiaali eli osma
Essiivisijainen predikatiiviadverbiaali
§ 975 Subjektia luonnehtimassa: istua väsyneenä, toimia sijaisena
§ 976 Abstrakti: Ongelmana on..., Laajemmin tarkasteltuna se...
Adverbiaalien merkitystehtäviä
§ 988 Merkitykset tapa, keino, väline, määrä
Tekijän ilmaiseminen adverbiaalilla
Syy- ja ehtosuhteen adverbiaalit
Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina
Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet
Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet
Edellinen pykälä