Predikatiivina toimii adjektiivi- tai substantiivilauseke, ja tämän mukaan puhutaan adjektiivi- ja substantiivipredikatiivista. Luonnehdittavan ominaisuutta ilmaistaan tyypillisesti adjektiivilausekkeella, luokkaa substantiivilausekkeella (a). (Pronomineista predikatiiveina » § 950, 953.) Partisiippilauseke toimii predikatiivina adjektiivilausekkeen tavoin (b) (» § 536). Eräissä tapauksissa lausekin voidaan katsoa predikatiiviksi (c) (» § 1152). Predikatiivina toimii myös kuin-jakso (d) (» § 1172).
Predikatiivin sijana on yleensä nominatiivi tai partitiivi. Genetiivimuotoinen predikatiivi on oma tyyppinsä: tässä tehtävässä esiintyy vain NP (» § 958).
Predikatiiville on ominaista, että sen luku ja sija – nominatiivi tai partitiivi – heijastavat subjektin tai muun luonnehdittavan tarkoitteen ominaisuuksia, erityisesti sitä, millaiseksi tarkoite kategorioidaan jaollisuudeltaan (» § 946 – 949). Lisäksi predikatiivin muotoon vaikuttaa sen oma sanaluokka. Toisin kuin adjektiivit, substantiivit ovat itse joko jaollisia tai jaottomia eli ilmaisevat ensisijaisesti joko jaollista tai jaotonta entiteettiä. Siten niillä voidaan myös kategorioida subjekti jaolliseksi tai jaottomaksi (» § 947, 952).
Predikatiivilauseet eroavat toisistaan myös siinä, noudattaako predikatiivi subjektin lukua (e) vai ei (f, g). Kongruoiva monikollinen predikatiivi heijastaa subjektin monikollisuutta, kongruoimaton voi kategorioida subjektin uudella tavalla (» § 952 – 953) tai ilmaista mm. kuuluvuussuhteita (» § 955).
Lauseen kielteisyys ei vaikuta adjektiivi- tai substantiivipredikatiivin sijaan toisin kuin objektin sijaan; vain eräissä määränilmauksissa (» § 956) sekä tuloslauseessa (» § 957) kielteisyys edellyttää partitiivia.
Predikatiivin rajatapauksia ovat taipumattomat uudet lainailmaukset kuten OK ~ ookoo ja (ihan) jees, jotka esiintyvät ainoastaan olla-verbin kanssa: Asia on ~ te olette OK ~ ihan jees. Yleensä olla-verbin kanssa esiintyvät taipumattomat sanat, esim. rikki ja auki, katsotaan predikatiiviadverbiaaleiksi (» § 979).
Huom. Infinitiivilausekkeen voi katsoa toimivan predikatiivina ilmaustyypissä Tarkoitukseni on puhua asia selväksi. Tässä kieliopissa infinitiivilauseketta (puhua asia selväksi) pidetään kuitenkin subjektina. Tätä tukee se, että infinitiivin objekti asia on nominatiivissa niin kuin subjekti-infinitiivin objekti yleensäkin (» § 936). Mahdollisista lausepredikatiiveista » § 1152.
Edellinen pykälä